Avainsana: Pysähtyminen

Julkaistu

Pysähtyminen auttaa löytämään tilaa kasvulle

Kasvun Pysäkki, Maarit
Maarit Hallia

On hetkiä, jolloin elämä kulkee eteenpäin vauhdilla. Joskus mennään eteenpäin ehkä liiankin kovaa. Tehtävälista täyttyy, arki pyörii, ja silti jokin sisällä kuiskaa: tätäkö tämä on? Mitä jos et tarvitse lisää tekemistä, vaan tilaa itsellesi?

Hetki, joka voi muuttaa suunnan

Kuvittele, että pysähdyt hetkeksi.
Et siksi, että kaikki olisi valmista, vaan siksi, että mikään ei tunnu enää täysin selkeältä.

Aluksi mieli jatkaa juoksuaan. Ajatukset sinkoilevat, ehkä jopa voimistuvat. Mutta kun maltat viipyä hetkessä hieman pidempään, jotain alkaa tapahtua.

Hengitys tasaantuu.
Ajatukset hidastuvat.
Ja vähitellen alat kuulla itseäsi.

Tämä ei ole sattumaa. Tutkimusten mukaan tietoinen pysähtyminen ja läsnäolon harjoittaminen lisäävät psyykkistä joustavuutta, vähentävät kuormittavia ajatuksia ja tukevat tunteiden säätelyä (Helsingin yliopisto, 2024; Turun yliopisto, 2021).

Pysähtyminen ei ole passiivisuutta.
Se on aktiivinen valinta kohdata se, mikä on totta juuri nyt.

Miksi pysähtyminen on kasvun edellytys?

Kasvu ei tapahdu kiireessä. Se tapahtuu sille varatussa tilassa.

Kun pysähdyt:

  • huomaat, mikä sinulle on oikeasti tärkeää
  • tunnistat kuormittavat ajatus- ja toimintamallit
  • saat etäisyyttä jatkuvaan suorittamiseen
  • pystyt tekemään tietoisempia valintoja

Tutkimus osoittaa, että tietoisuustaidot vähentävät murehtimista ja ajatuskehien kuormittavuutta sekä lisäävät kykyä havainnoida omaa ajattelua (Turun yliopisto, 2021; Mind at Work, 2018).

Samalla keho ja mieli alkavat palautua. Mindfulness-pohjaiset menetelmät on yhdistetty stressin vähenemiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen (Bowen ym., 2014; Helsingin yliopisto, 2024).

Toisin sanoen: pysähtyminen ei vie aikaa, se palauttaa sitä.

Mitä hyötyä sinulle syntyy?

Kun annat itsellesi luvan pysähtyä, vaikutukset näkyvät konkreettisesti arjessasi:

Selkeys lisääntyy → tiedät paremmin, mitä kohti olet menossa

Kuormitus kevenee → opit päästämään irti turhasta murehtimisesta

Päätöksenteko helpottuu → toimit enemmän omien arvojesi mukaisesti

Hyvinvointi vahvistuu → tunnet olosi rauhallisemmaksi ja tasapainoisemmaksi

Jo lyhyet, säännölliset pysähtymisen hetket voivat lievittää stressiä ja tukea mielialaa (Turun yliopisto, 2021).

Lempeä Pysähdys® – tila, jossa kasvu saa alkaa

Joskus yksin pysähtyminen on vaikeaa. Siksi tarvitset turvallisen, ohjatun tilan.

Lempeä Pysähdys® ei ole suoritus. Se ei ole “vielä yksi asia tehtävälistalle”.

Se on hetki, jossa:

  • saat hengähtää ilman vaatimuksia
  • jäsennät ajatuksiasi selkeästi
  • kohtaat itsesi lempeästi mutta rehellisesti
  • otat ensimmäiset askeleet kohti muutosta

Tämä on se tila, jossa oivallukset syntyvät. Ja jossa kasvu ei ole pakotettua, vaan luonnollista.

Mitä jos jatkat samaan tapaan kuin aina ennen?

Voit jatkaa kuten ennen. Kiireessä.
Ajatuksesta toiseen hypäten.
Ehkä hieman väsyneempänä joka viikko.

Tai voit pysähtyä nyt. Koska usein suurin muutos ei ala tekemällä enemmän, vaan tekemällä toisin.

Jos tunnistat itsesi tästä hetkestä, kutsun sinut Kasvun Pysäkille pysähtymään.

Varaa itsellesi Lempeä Pysähdys® -valmennus ja anna itsellesi lupa löytää suunta uudelleen.

Et tarvitse täydellistä hetkeä aloittaaksesi. Tämä hetki riittää.

Ota tästä suoraan yhteyttä sähköpostitse

Lähteet:

Bowen, S., Witkiewitz, K., Clifasefi, S. L., Grow, J., Chawla, N., Hsu, S. H., Carroll, H. A., Harrop, E., Collins, S. E., Lustyk, M. K., & Larimer, M. E. (2014). Relative efficacy of mindfulness-based relapse prevention. JAMA Psychiatry, 71(5), 547–556. https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2013.4546

Helsingin yliopisto. (2024). Opettele paimentamaan karkaavia ajatuksia – mindfulness parantaa stressaantunutta oloa.

Helsingin yliopisto. (2024). Mindfulness voi olla enemmän kuin stressinhallintaa ja terapiaa.

Mind at Work. (2018). Mindfulnessia koskevia tutkimuksia.

Turun yliopisto. (2021). Mindfulness-harjoittelun vaikutukset stressiin ja mielialaan.

Julkaistu

Kun pysähtyy lempeästi, voi alkaa eheytyä

Miksi lempeys ja rauha ovat Kasvun Pysäkin ydintä

Kasvun Pysäkki, Maarit
Maarit Hallia

Lempeys ja rauha ovat usein sanoja, jotka saatetaan ohittaa “pehmeinä”, mutta niissä on valtava voima, erityisesti juuri niille, jotka ovat tottuneet kantamaan, selviytymään ja olemaan vahvoja myös muiden puolesta.

En itse pysähtynyt ajoissa. Olin tottunut kantamaan. Tottunut selviytymään. Tottunut jatkamaan – vaikka sisälläni kaikki huusi pysähtymistä. Olin tottunut elämään asenteella ”minä itte, ei tartte auttaa”.

Kun oma kasvun pysähdykseni aikanaan tuli, se ei ollut lempeä. Se oli kaikkea muuta. Se pysäytti äkisti ja kovaa.

Kehoni yritti minulle hienovaraisesti näyttää vinkkejä jo aiemmin, että ”hei olisi aika kuunnella itseä ja hiljentää tahtia”. En ensimmäisistä merkeistä ymmärtänyt sitä. Tarvittiin vielä kovempi rysähdys, pysähdys, stoppi – onnettomuus, joka muutti koko elämäni suunnan.

Juuri tästä syntyi Kasvun Pysäkki. Syntyi Lempeä Pysähdys®. Halusin rakentaa paikan, jossa ei tarvitse odottaa romahdusta ennen kuin saa pysähtyä.

Halusin rakentaa paikan, jossa voi hengittää syvään jo silloin, kun tuntee väsymyksen hiipivän. Paikan, jossa voi pysähtyä rauhassa ja tulla kohdatuksi lempeästi.

Lempeys ei ole heikkoutta – se on hoitavaa voimaa

Usein meille on opetettu, että pärjääminen on tärkeämpää kuin pysähtyminen. Että vahvuus on kovuutta ja jaksamista, silloinkin, kun väsyttää. Mutta todellisuudessa juuri lempeys voi olla suurinta vahvuutta, erityisesti silloin kun keho ja mieli alkavat viestiä ylikuormasta.

Lempeys ei tarkoita luovuttamista. Se tarkoittaa pysähtymistä myötätunnolla, ei tuomitsemalla. Se tarkoittaa, että lakkaa odottamasta itseltään enemmän kuin mihin juuri nyt pystyy. Lempeys antaa itselleen luvan olla väsynyt, tunteva ja keskeneräinen.

Suomalainen tutkija Kaisa Vuorinen (2020) on nostanut esiin, että myötätuntoinen kohtaaminen, myös itseä kohtaan, voi vahvistaa psyykkistä palautumista ja hyvinvointia. Sitä tarvitaan erityisesti sote- ja kasvatusalalla, missä monet ovat tottuneet olemaan muiden tukena, mutta unohtavat itsensä. Kuten itsekin unohdin itseni.

Turvallinen tila mahdollistaa rauhoittumisen

Kasvun Pysäkillä luon tilan, jossa ei tarvitse kiirehtiä. Jokainen tuo mukanaan oman tarinansa, rytminsä ja hengityksensä. Tila ei ole passiivinen, se on jäsennelty, mutta tilava. Se on riittävän rauhallinen, jotta oma ääni voi taas tulla kuuluviin.

Hiljaisuus, rytmin hidastaminen ja rauha ovat tutkitusti yhteydessä muun muassa stressitasojen laskuun, kehon palautumiseen ja unenlaadun paranemiseen (Sallinen & Härmä, 2020). Ennen kaikkea ne mahdollistavat emotionaalisen yhteyden palautumisen, ensin itseensä, sitten muihin.

Lempeä Pysähdys® on enemmän kuin hetki – se on uusi asenne itseä kohtaan

Asiakkaani sanovat usein:
”Täällä ei tarvitse selittää itseään puhki.”
”Täällä saa vain olla.”
”Täällä tuntuu siltä, että on ihan oikeasti turvassa.”

Juuri tätä haluan vaalia: paikkaa, jossa ihmistä ei yritetä korjata, vaan aidosti kohdata. Paikkaa, jossa rauha ei ole poissaoloa, vaan läsnäoloa. Ja jossa lempeys ei ole koriste, vaan syvästi hoitava perusta kaikelle muulle.

Lempeys on valinta, jonka voi tehdä joka päivä – ensin itselleen

Me emme voi aina muuttaa maailmaa ympärillämme, emmekä poistaa kaikkea, mikä kuormittaa. Me voimme kuitenkin valita, miten puhumme itsellemme. Voimme valita lempeyden. Voimme valita rauhan, vaikka pieninä hetkinä päivän keskellä.

Kasvun Pysäkki syntyi tarpeesta rakentaa jotain sellaista, mitä itse kaipasin silloin, kun en sitä saanut. Nyt saan jakaa sitä muille. Ja ehkä sinullekin, jos kaipaat tilaa, jossa ei tarvitse kantaa kaikkea yksin.

Jos tunnet, että kaipaat hetken hengähdystä, tilaa, jossa sinun ei tarvitse esittää jaksavasi. Olet lämpimästi tervetullut pysähtymään Kasvun Pysäkille.

Täällä saa olla väsynyt.

Täällä saa olla ihminen.

Ota yhteyttä jo tänään!

Lempeydellä, Maarit

Sähköpostitse: maarit@kasvunpysakki.fi

Puhelimitse 044 9759 513/Maarit

Lähteet

Sallinen, M., & Härmä, M. (2020). Unen ja palautumisen merkitys työelämässä. Työterveyslaitoksen tutkimusraportti, 2020(4), 7–14.

Vuorinen, K. (2020). Myötätunnon voima työelämässä. Työelämän tutkimus, 18(1), 35–50.