Avainsana: Mielen hyvinvointi

Julkaistu

Miksi pysähtyminen on niin vaikeaa ja miten Lempeä Pysähdys® voi muuttaa hyvinvointisi?

Kasvun Pysäkki, Maarit
Maarit Hallia

Moni meistä elää arkea, jossa pysähtyminen tuntuu ylellisyydeltä tai jopa uhkalta. Kun elämä täyttyy velvollisuuksista, rooleista ja jatkuvasta suorittamisesta, pysähtyminen näyttäytyy helposti tehottomuutena. Silti juuri pysähtyminen on usein se, mitä eniten tarvitsisimme.

Suomalaisessa työelämässä kiire ja kuormitus ovat jo pitkään olleet keskeisiä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Työterveyslaitoksen (2023) mukaan merkittävä osa työikäisistä kokee jatkuvaa kiirettä ja palautumisen puutetta, mikä lisää uupumuksen riskiä. Pysähtymisen vaikeus ei siis ole yksilön heikkoutta – se on seurausta kulttuurista, joka arvostaa tekemistä enemmän kuin olemista.

Miksi pysähtyminen tuntuu niin vaikealta?

Pysähtyminen ei ole vain toiminnan keskeyttämistä, vaan se on myös sisäistä kuulemista. Kun ulkoinen melu hiljenee, sisäinen puhe alkaa usein kuulua voimakkaammin. Moni kohtaa pysähtyessään väsymystä, tyytymättömyyttä tai kysymyksiä, joihin ei ole heti vastauksia. Tämä voi tuntua pelottavalta.

Mielenterveyden keskusliiton (2022) mukaan jatkuva kuormitus heikentää kykyä tunnistaa omia rajoja ja tarpeita. Kun ihminen ei enää kuule itseään, myös oman hyvinvoinnin vaaliminen vaikeutuu. Pysähtyminen voi tuntua vaikealta juuri siksi, että se paljastaa sen, mitä olemme pitkään ohittaneet.

Lempeä pysähdys: enemmän kuin tauko

Lempeä Pysähdys® ei ole “vain hengähdyshetki”. Se on lupa olla hetken tekemättä, mutta ennen kaikkea lupa kohdata itsensä ilman vaatimuksia. Tutkimusten mukaan myötätuntoinen suhtautuminen itseen tukee stressinhallintaa, psyykkistä joustavuutta ja hyvinvointia (Neff & Germer, 2018). Lempeys ei hidasta muutosta, se tekee siitä mahdollisen.

Kun pysähtyminen tapahtuu turvallisessa, lempeässä tilassa, ihminen alkaa usein kuulla uudelleen:
– mitä minä oikeasti tarvitsen
– mikä kuormittaa liikaa
– mistä haluan pitää huolta

Näistä oivalluksista alkaa todellinen muutos.

Pysähtyminen on rohkeutta ja tie takaisin itseen

Nykyajassa pysähtyminen on teko, joka vaatii rohkeutta. Se on lupa sanoa: “Minä olen tärkeä myös silloin, kun en suorita.” Lempeä Pysähdys™ on kutsu tälle rohkeudelle – pienin askelin, omaan tahtiin.

Jos olet huomannut kaipaavasi enemmän tilaa hengittää, kuulla itseäsi ja palautua, et ole yksin. Pysähtyminen ei tarkoita luopumista elämästä – vaan sen löytämistä uudelleen.

Lähteet:

Mielenterveyden keskusliitto. (2022). Työuupumus ja kuormitus. https://www.mielenterveysseura.fi

Neff, K. D., & Germer, C. K. (2018). The mindful self-compassion program and change in well-being. Journal of Clinical Psychology, 74(11), 1–13. https://doi.org/10.1002/jclp.22558

Työterveyslaitos. (2023). Työkuormitus ja palautuminen. https://www.ttl.fi

Julkaistu

Pysähtyminen auttaa löytämään tilaa kasvulle

Kasvun Pysäkki, Maarit
Maarit Hallia

On hetkiä, jolloin elämä kulkee eteenpäin vauhdilla. Joskus mennään eteenpäin ehkä liiankin kovaa. Tehtävälista täyttyy, arki pyörii, ja silti jokin sisällä kuiskaa: tätäkö tämä on? Mitä jos et tarvitse lisää tekemistä, vaan tilaa itsellesi?

Hetki, joka voi muuttaa suunnan

Kuvittele, että pysähdyt hetkeksi.
Et siksi, että kaikki olisi valmista, vaan siksi, että mikään ei tunnu enää täysin selkeältä.

Aluksi mieli jatkaa juoksuaan. Ajatukset sinkoilevat, ehkä jopa voimistuvat. Mutta kun maltat viipyä hetkessä hieman pidempään, jotain alkaa tapahtua.

Hengitys tasaantuu.
Ajatukset hidastuvat.
Ja vähitellen alat kuulla itseäsi.

Tämä ei ole sattumaa. Tutkimusten mukaan tietoinen pysähtyminen ja läsnäolon harjoittaminen lisäävät psyykkistä joustavuutta, vähentävät kuormittavia ajatuksia ja tukevat tunteiden säätelyä (Helsingin yliopisto, 2024; Turun yliopisto, 2021).

Pysähtyminen ei ole passiivisuutta.
Se on aktiivinen valinta kohdata se, mikä on totta juuri nyt.

Miksi pysähtyminen on kasvun edellytys?

Kasvu ei tapahdu kiireessä. Se tapahtuu sille varatussa tilassa.

Kun pysähdyt:

  • huomaat, mikä sinulle on oikeasti tärkeää
  • tunnistat kuormittavat ajatus- ja toimintamallit
  • saat etäisyyttä jatkuvaan suorittamiseen
  • pystyt tekemään tietoisempia valintoja

Tutkimus osoittaa, että tietoisuustaidot vähentävät murehtimista ja ajatuskehien kuormittavuutta sekä lisäävät kykyä havainnoida omaa ajattelua (Turun yliopisto, 2021; Mind at Work, 2018).

Samalla keho ja mieli alkavat palautua. Mindfulness-pohjaiset menetelmät on yhdistetty stressin vähenemiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen (Bowen ym., 2014; Helsingin yliopisto, 2024).

Toisin sanoen: pysähtyminen ei vie aikaa, se palauttaa sitä.

Mitä hyötyä sinulle syntyy?

Kun annat itsellesi luvan pysähtyä, vaikutukset näkyvät konkreettisesti arjessasi:

Selkeys lisääntyy → tiedät paremmin, mitä kohti olet menossa

Kuormitus kevenee → opit päästämään irti turhasta murehtimisesta

Päätöksenteko helpottuu → toimit enemmän omien arvojesi mukaisesti

Hyvinvointi vahvistuu → tunnet olosi rauhallisemmaksi ja tasapainoisemmaksi

Jo lyhyet, säännölliset pysähtymisen hetket voivat lievittää stressiä ja tukea mielialaa (Turun yliopisto, 2021).

Lempeä Pysähdys® – tila, jossa kasvu saa alkaa

Joskus yksin pysähtyminen on vaikeaa. Siksi tarvitset turvallisen, ohjatun tilan.

Lempeä Pysähdys® ei ole suoritus. Se ei ole “vielä yksi asia tehtävälistalle”.

Se on hetki, jossa:

  • saat hengähtää ilman vaatimuksia
  • jäsennät ajatuksiasi selkeästi
  • kohtaat itsesi lempeästi mutta rehellisesti
  • otat ensimmäiset askeleet kohti muutosta

Tämä on se tila, jossa oivallukset syntyvät. Ja jossa kasvu ei ole pakotettua, vaan luonnollista.

Mitä jos jatkat samaan tapaan kuin aina ennen?

Voit jatkaa kuten ennen. Kiireessä.
Ajatuksesta toiseen hypäten.
Ehkä hieman väsyneempänä joka viikko.

Tai voit pysähtyä nyt. Koska usein suurin muutos ei ala tekemällä enemmän, vaan tekemällä toisin.

Jos tunnistat itsesi tästä hetkestä, kutsun sinut Kasvun Pysäkille pysähtymään.

Varaa itsellesi Lempeä Pysähdys® -valmennus ja anna itsellesi lupa löytää suunta uudelleen.

Et tarvitse täydellistä hetkeä aloittaaksesi. Tämä hetki riittää.

Ota tästä suoraan yhteyttä sähköpostitse

Lähteet:

Bowen, S., Witkiewitz, K., Clifasefi, S. L., Grow, J., Chawla, N., Hsu, S. H., Carroll, H. A., Harrop, E., Collins, S. E., Lustyk, M. K., & Larimer, M. E. (2014). Relative efficacy of mindfulness-based relapse prevention. JAMA Psychiatry, 71(5), 547–556. https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2013.4546

Helsingin yliopisto. (2024). Opettele paimentamaan karkaavia ajatuksia – mindfulness parantaa stressaantunutta oloa.

Helsingin yliopisto. (2024). Mindfulness voi olla enemmän kuin stressinhallintaa ja terapiaa.

Mind at Work. (2018). Mindfulnessia koskevia tutkimuksia.

Turun yliopisto. (2021). Mindfulness-harjoittelun vaikutukset stressiin ja mielialaan.