Avainsana: Henkilökohtainen kasvu

Julkaistu

Aitous, empatia, inhimillisyys ja lempeys – ihmisenä olemisen ydin

Kasvun Pysäkki, Maarit
Maarit Hallia

Moni meistä kaipaa tänä päivänä enemmän aitoutta, ymmärrystä ja lempeyttä sekä itseään että muita kohtaan. Samalla saatamme pohtia, ovatko nämä vain kauniita sanoja vai jotakin, mikä oikeasti vaikuttaa hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

Tutkimus vastaa tähän yllättävän selkeästi: aitous, empatia ja lempeys eivät ole höttöä, vaan psykologisia voimavaroja, jotka tukevat ihmisen jaksamista, ihmissuhteita ja kasvua.

Kasvun Pysäkin ytimessä on ajatus siitä, että muutos ei synny pakottamalla, vaan pysähtymällä, kuuntelemalla ja kohtaamalla ihminen lempeästi. Juuri tähän myös tutkimustieto nojaa.

Aitous – lupa olla se, joka olet

Aitous tarkoittaa sitä, että ihminen uskaltaa olla itsensä, tuntea, ajatella ja toimia tavalla, joka on itselle totta. Se ei tarkoita sitä, että sanoo kaiken, mitä mieleen tulee, vaan että ei jatkuvasti esitä jotakin muuta kuin on.

Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka kokevat olevansa aidosti omia itsejään, pystyvät myös helpommin olemaan läsnä muille ja suhtautumaan toisiin myötätuntoisesti (Gil-Or ym., 2015). Kun emme joudu käyttämään energiaa roolin esittämiseen, meillä on enemmän tilaa kohdata toinen ihminen.

Kasvun Pysäkin ajattelussa tämä näkyy siten, kun ihminen saa tulla kohdatuksi omana itsenään, ilman vaatimusta olla “parempi versio”, todellinen kasvu voi alkaa.

Empatia – kyky nähdä ja ymmärtää

Empatia tarkoittaa kykyä huomata, mitä toinen tuntee, ja yrittää ymmärtää hänen näkökulmaansa. Se ei vaadi, että olemme samaa mieltä, vaan että olemme kiinnostuneita toisen kokemuksesta.

Tutkimus osoittaa, että empatia liittyy vahvasti aitouteen. Kun ihminen kokee kiitollisuutta ja pystyy asettumaan toisen asemaan, hänen ei tarvitse piilottaa itseään tai esittää mitään roolia (Tomaszek, 2022). Hän voi olla avoimempi ja rehellisempi.

Tämä on tärkeää asiakastyössä, valmennuksessa ja arjessa: ymmärretyksi tullut ihminen alkaa usein itsekin ymmärtää itseään paremmin.

Inhimillisyys – yhteinen kokemus olla keskeneräinen

Inhimillisyys tarkoittaa sen muistamista, että me kaikki olemme keskeneräisiä, erehtyviä ja haavoittuvia. Kukaan ei ole koko ajan vahva, varma tai tasapainoinen.

Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka suhtautuvat itseensä lempeästi ja hyväksyvästi, pystyvät myös olemaan myötätuntoisempia muita kohtaan (Zeng ym., 2020). Aitous toimii tässä sillanrakentajana. Kun sallimme omat tunteemme, meidän on helpompi sallia ne myös muissa.

Kasvun Pysäkillä tämä näkyy siinä, että sinun ei tarvitse korjata itseäsi ennen kuin saat olla arvokas. Olet arvokas juuri omana itsenäsi, juuri nyt, sellaisena kuin olet.

Lempeys – vahvuutta, ei heikkoutta

Lempeys ei ole sama kuin alistuminen tai rajattomuus. Se tarkoittaa sitä, että kohtelemme itseämme ja muita kunnioittavasti, erityisesti silloin kun on vaikeaa.

Psykologian näkökulmasta lempeys ja myötätunto tarkoittavat halua lievittää toisen tai oman itsensä kärsimystä (Verywell Mind, 2021). Se on aktiivinen valinta: pysähtyä, kuunnella ja vastata inhimillisesti.

Tutkimus osoittaa, että tällainen myötätuntoinen suhtautuminen lisää sekä henkistä hyvinvointia että kykyä selviytyä elämän haasteista.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä?

Aitous, empatia, inhimillisyys ja lempeys eivät ole irrallisia arvoja. Ne muodostavat yhdessä perustan sille, miten voimme kasvaa ja voida hyvin.

Tutkimukset kertovat, että:

  • Aitous lisää myötätuntoa ja luottamusta (Gil-Or ym., 2015)
  • Empatia tukee avointa ja rehellistä vuorovaikutusta (Tomaszek, 2022)
  • Lempeys itseä kohtaan lisää kykyä olla lempeä myös muille (Zeng ym., 2020)
  • Myötätunto tukee psyykkistä hyvinvointia ja ihmissuhteita (Verywell Mind, 2021)

Kasvun Pysäkin näkökulmasta tämä tiivistyy mielestäni näin: Kun ihminen saa tulla nähdyksi ja kohdatuksi lempeästi, hän alkaa usein itsekin nähdä itsensä uudella tavalla. Siitä alkaa kestävä kasvu ja muutos.

Lähteet:

Gil-Or, O., Levi-Belz, Y., & Turel, O. (2015). Online authenticity and empathy in adolescents. Computers in Human Behavior.

Tomaszek, K. (2022). Do positive emotions prompt people to be more authentic? Current Issues in Personality Psychology, 11(4), 297–309.

Zeng, X., Wang, Y., & Li, J. (2020). The role of authenticity in the relationship between self-compassion and compassion for others. Current Psychology.

Verywell Mind. (2021). What is compassion?

Julkaistu

Näkyväksi tuleminen – lempeä matka kohti omaa ääntä

Kasvun Pysäkki, Maarit

Moni meistä kantaa sisällään jotakin hyvin herkkää: tarvetta tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi, juuri sellaisena kuin on. Silti näkyväksi tuleminen voi tuntua yllättävän vaikealta. Vaikka järjellä tiedämme, että meillä on oikeus olla olemassa ja ottaa tilaa, keho ja mieli saattavat muistaa ja muistuttaa jotakin aivan muuta.

Minulle näkyväksi tuleminen ei ole ollut itsestäänselvyys, ei se ole sitä vieläkään. Tähän on ollut vaikuttamassa mm. koulukiusaamisen kohteena oleminen. Koulukiusaamisen kokemukset jättävät jäljen, syvän sellaisen. Ne opettavat vaikenemaan, pienentämään itseään ja varomaan liikaa erottumista.

Kun on useasti tullut torjutuksi tai satutetuksi, mieli oppii suojaamaan itseään. Mieli toimii ikään kuin portinvartijana pahoille muistoille ja ikäville kokemuksille. Käytännössä se voi tarkoittaa vetäytymistä, ylikiltteyttä tai sitä, että omat tarpeet ja rajat jäävät taka-alalle (Keltikangas-Järvinen, 2017).

Silti kaipuu näkyväksi tulemiseen ei katoa. Jo ihmisen perustarpeissa laumaan kuuluminen on yksi tärkeä tarve. Näkyväksi tuleminen odottaa, se odottaa mielen sisällä lempeästi, ehkä hiljaa, mutta sinnikkäästi. Se odottaa vuoroaan.

Miksi näkyväksi tuleminen on niin vaikeaa?

Mielestäni näkyväksi tuleminen koskettaa suoraan ihmisyyden ydintä. Se koskettaa tarvetta kuulua ja tulla hyväksytyksi. Meissä herää helposti pelko siitä, mitä tapahtuu, jos näytän itseni. Entä jos minut taas torjutaan, arvostellaan tai jätetään ulkopuolelle? Mielen vahva suojeluvaisto herää.

Psykologisesti tämä liittyy häpeään ja turvattomuuden kokemuksiin. Häpeä saa meidät vetäytymään ja piilottamaan itseämme, vaikka todellisuudessa tarvitsisimme juuri yhteyttä ja hyväksyntää (Aaltonen, 2014). Kiusatuksi joutuneelle näkyväksi tuleminen voi tuntua riskiltä, sillä keho muistaa, vaikka mieli yrittäisi vakuuttaa, että nyt on kaikki toisin.

Näkyväksi tulemista ei voi pakottaa. Se ei ole suoritus, vaan matka. Ennen kaikkea se on suhde omaan itseen. Itselleen näkyväksi tulemiseen.

Lempeät ensiaskeleet kohti näkyvyyttä

Näkyväksi tuleminen ei ala suurista julistuksista tai rohkeista somepostauksista. Se ei ala hypystä estradien parrasvaloille. Se alkaa pienistä, sisäisistä liikkeistä.

1. Itsen hyväksyvä katse. Harjoittele katsomaan itseäsi lempeästi. Kysy: ”Mitä minä tarvitsen juuri nyt?” ja ”Mitä tunnen?” Oman sisäisen kokemuksen tunnistaminen rakentaa turvallisuutta (Aaltonen, 2014).

2. Pienet näkyväksi tulemisen hetket. Voit aloittaa arjen pienistä teoista. Sanot mielipiteesi, pyydät apua, asetat rajan tai jaat pienen palan omasta tarinastasi luotettavalle ihmiselle.

3. Turvalliset ihmiset ja yhteisöt. Me tulemme näkyviksi vain suhteessa toisiin. Mitä paremmin tunnet itsesi, sitä paremmin uskallat avautua myös muille, tulla näkyväksi. Turvallinen, myötätuntoinen kohtaaminen voi korjata aiempia kokemuksia ja luoda uudenlaista luottamusta (Keltikangas-Järvinen, 2017).

4. Salli keskeneräisyys. Sinun ei tarvitse olla valmis, varma tai riittävän hyvä tullaksesi näkyväksi. Riittää, että olet totta itsellesi ja toisille. Aitona itsenäsi, itsesi hyväksyen.

Näkyväksi tuleminen on toipumista

Kun alamme näkyä itselle ja muille, alamme myös eheytyä. Jokainen pieni askel kohti omaa ääntä, rajoja ja tarpeita kertoo keholle ja mielelle: nyt on turvallisempaa, nyt minä saan olla. Se on toipumista menneistä haavoista ja samalla uuden, lempeämmän elämän rakentamista. Lempeä askel kerrallaan.

Ehkä näkyväksi tuleminen ei olekaan rohkeutta huutaa, vaan lupa kuiskata: tässä minä olen. Samalla huomata, että se riittää.

Lähteet

Aaltonen, J. (2014). Dialoginen kohtaaminen mielenterveystyössä. Helsinki: Kirjapaja.

Keltikangas-Järvinen, L. (2017). Hyvä itsetunto. Helsinki: WSOY.

Julkaistu

Jaksamisen tukeminen arjessa – lempeyttä kehoon ja mieleen

Kasvun Pysäkki, Maarit

Työelämä vaatii paljon. Se vaatii asiantuntijuutta, läsnäoloa, empaattisuutta. Kun vaatimukset kasaantuvat, arki voi tuntua raskaalta, ja jaksaminen joutuu koetukselle. On hyvä tiedostaa se tosiasia, että jaksaminen ei tapahdu itsestään. Jaksamisen rakentaminen alkaa arjen pienistä teoista ja valinnoista.

Arjessa kasaantuvista paineista ei mielestäni puhuta tarpeeksi. Siksi päätinkin tehdä asialle jotain ja kantaa oman korteni kekoon Kasvun Pysäkille. Aioista pitää puhua, varsinkin paineita kerryttävistä asioista, ne pitää uskaltaa nostaa esille ajoissa.

Kasvun Pysäkin Lempeä Pysähdys™ -palvelu tarjoaa tilan pysähtyä, kuunnella itseä ja luoda käytännönläheisiä keinoja palautumiseen ja voimavaroihin. Toivonkin, että tämä kirjoitus tukee erityisesti sinua, joka työskentelet sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalla ja haluat vahvistaa jaksamistasi ennen kuin uupumus ehtii kertyä.

Miksi jaksaminen lipsuu – ja miten palautua arjessa?

Suomalainen tutkimus- ja tietoperusta korostaa sitä, että aktiivisen rentoutumisen ja vapaa-ajan sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on suuri (Kinnunen, 2024). Myös Työterveyslaitoksen DRAMMA-malli kuvaa kuutta palautumista edistävää kokemusta. Näitä ovat: irrottautuminen, rentoutuminen, autonomia, taidon hallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus (Virtanen 2020).

Myös päivittäinen vireystaso, työn tauotus ja uni ovat arjen peruspilareita, jonka varaan hyvinvointi rakentuu – pienin palasin.

Kun nämä palikat jäävät toteutumatta, esimerkiksi työ vie huomion iltaisin, tauot jäävät pitämättä ja vapaa-ajasta puuttuu mielekkyys – jaksaminen heikkenee ja negatiivinen stressi kasaantuu.

Viisi arjen keinoa tukea jaksamistasi

1. Tauota päivä – mikrotauot aktivoivat palautumisen
Pidä pieniä, säännöllisiä taukoja (esim. syvähengitys, ikkunasta ulos katsominen, venyttely), niistä muodostuu tuttu rutiini, ja ne parantavat keskittymistä sekä kehon ja mielen palautumista.

2. Tee vapaa-ajasta palauttava – DRAMMA-mallin mukaisesti
Valitse vapaa-ajallesi aktiviteetteja, jotka eroavat työstä: sosiaalinen kanssakäyminen, luovuus tai luontokokemukset tuovat irrottautumista, merkitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta (Kinnunen 2024).

3. Liiku eli vähennä hermostollista kuormaa – mutta lempeästi
Kevyt liike kuten kävely luonnossa alentaa stressihormonitasoja ja tukee lepoa. Liikunnan ei tarvitse olla rankkaa – tärkeää on rytmi ja sopivuus omaan vireystilaan (Kinnunen 2024).

4. Rytmitä arkea – rajat, kalenteri, ravinto ja uni

Luo selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välille. Syö säännöllisesti – myös välipalat ja vältä liian tuhtia tai epäterveellistä ruokaa. Panosta hyvään unihygieniaan eli nukkumisen tapoihin ja ympäristötekijöihin, jotka edistävät hyvää ja palauttavaa unta.

5. Tunnista omia vahvuuksia ja rajaa energiasyöpöt pois
Listaa asioita ja tilanteita, mikä tukevat sinua arjessa. Tee samanlainen lista asioista ja tilanteista, mikä kuluttavat. Tällaisia voivat olla esimerkiksi turhat viestit, ylimääräiset tehtävät, perfektionismi eli täydellisyyden tavoittelu.

Listauksen jälkeen valitse yksi konkreettinen muutos kerrallaan, ja toista sitä päivittäin – tällainen toistuva muutos luo suurimman vaikutuksen.

Miten Lempeä Pysähdys™ voi tukea arjen jaksamista?

Lempeä Pysähdys™ -palvelussa saat apua ja vinkkejä käytännön arjen keinojen rakentamiseen, aina mikrotauoista arjen rytmittämiseen ja voimavarojen tunnistamiseen. Palvelu on suunnattu erityisesti sinulle, joka työskentelet sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalla, ja haluat välttää uupumusta, haluat löytää kevyempiä ja inhimillisempiä tapoja jaksaa tai etsit uutta suuntaa.

Ota ensimmäinen askel jaksamisen vahvistamiseen

Lähde mukaan luomaan arkea, jossa pienet valinnat kantavat. Yksi tauko lisää, yksi hengitysharjoitus päivittäin, yksi itselle tärkeä hetki vapaa-ajalle – nämä tekevät enemmän kuin miltä kuulostavat. Kokeile!

Tutustu Kasvun Pysäkkiin. Tuloksena voi olla elinvoimaisempi sinä, kestävämpi työmotivaatio sekä arki, jota jaksat pyörittää.

Lähteet

Kinnunen, U. (2024). Palautuminen työstä vapaa-ajalla ja tauoilla: toimintojen ja psykologisten kokemusten merkitys. Psykologia. Saatavana: https://doi.org/10.62443/psykologia.v59i4.141126

Virtanen, A. (2020). Psykologinen palautuminen työstä – kuusi kokemusta (DRAMMA-malli). Työterveyslaitos. Saatavana: https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyosta-nama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita.

Julkaistu

Kun ihminen tulee kuulluksi, jotain sisällä järjestyy

Ajatuksia aidosta kuuntelemisesta ja sen merkityksestä jaksamiselle

Kasvun Pysäkki - Maarit

Istumme vastakkain. Toisella on sanat solmussa, toinen ei kiirehdi avaamaan niitä. Välissä on hiljaisuus – ei tyhjä, vaan elävä. Se on hetki, jossa ihminen tuntee tulleensa nähdyksi ja kuulluksi, ilman painetta muuttaa, selittää tai todistaa mitään. Se on hetki, joka voi muuttaa kaiken.

Mielestäni aito, läsnä oleva kuunteleminen on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin tekijöistä ja samalla yksi työelämän eniten ohitetuista taidoista.

Kuuntelemattomuuden kulttuuri väsyttää meitä

Moni Kasvun Pysäkille tuleva asiakas kertoo kokevansa, ettei kukaan oikein ymmärrä heidän kokonaiskuormaansa. Että heitä kyllä neuvotaan ja ohjataan, mutta harvoin oikeasti kukaan pysähtyy kuuntelmaan.

Tämä ei ole yksittäisten ihmisten ongelma, vaan näen, että se on rakenteellinen ongelma. Työelämä suosii nopeita ratkaisuja ja tehokasta viestintää, mutta hukkaa usein sen, mitä ihminen eniten kaipaa eli tulla aidosti kuulluksi ja kohdatuksi.

Tutkimuksissa on havaittu, että kokemuksella kuulluksi tulemisesta on yhteys muun muassa: psyykkiseen hyvinvointiin, työn imun lisääntymiseen, ja jopa koettuun toipumiseen stressistä (Puronaho & Laitinen-Väänänen, 2020).

Kuunteleminen ei ole odottamista omaa vuoroa puhua

Aidossa kuuntelemisessa ei ole kyse vain siitä, että ”ollaan hiljaa”. Se vaatii rohkeutta olla läsnä silloinkin, kun toinen sanoittaa vaikeita tai ristiriitaisia tunteita. Se vaatii tilan antamista toisen prosessille ilman, että kiirehditään kohti ratkaisua.

Aito läsnä oleva kuunteleminen on luontaista minulle ja sopii vahvasti Kasvun Pysäkin ytimeen: ei tarjota valmiita vastauksia, vaan luodaan tilaa, jossa jokainen saa tulla näkyväksi kokonaisena, omana itsenään.

Läsnä oleva kuunteleminen ei ole pelkkä tunnetason kokemus, vaan se on merkityksellinen kohtaamisen muoto.

Kuulluksi tuleminen rakentaa toivoa ja itsetuntemusta

Tutkija Kati Tervo-Niemelä (2019) on todennut, että ihmiset kaipaavat elämäänsä yhä enemmän tilaa hiljaisuudelle ja reflektiolle, ei vain informaatiota tai neuvoja. Saman havainnon olen tehnyt itsekin.

Kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi ilman tuomitsemista, hänen kykynsä jäsentää itseään ja arkeaan vahvistuu. Hän ei ole enää yksin päänsä sisäisessä kaaoksessa.

Kuunteleminen ei siis ole pelkkä vuorovaikutustaito, se on eheyttävää voimaa.

Kuuntelemisen harjoittaminen ei vaadi erityistaitoja, vaan valintaa

Kasvun Pysäkki perustuu ajatukseen, että jokaisella meistä on oikeus tulla kuulluksi, silloinkin kun sanat ovat vielä hukassa. Lempeässä Pysähdyksessä™ kuunteleminen ei ole passiivista, vaan aktiivista läsnäoloa. Se ei ole diagnoosin hakemista, vaan yhteyden rakentamista.

Usein asiakas sanoo tapaamisen lopuksi: ”Kiitos, kun jaksoit oikeasti kuunnella.”
Silloin tiedän, että jotakin tärkeä on tapahtunut. Ei vielä ehkä se kaivattu suuri ratkaisu, mutta askel kohti sitä.

Aito kuunteleminen on ammatillinen taito, mutta ennen kaikkea se on inhimillinen teko

Silloin kun ihminen kokee tulleensa kuulluksi ilman kiirettä, painetta tai vaatimusta, hänen sisäinen maailmansa järjestyy hieman. Se ei ole näkyvä muutos, mutta se on todella merkittävä muutos ihmiselle itselleen.

Pidän huolen siitä, että Kasvun Pysäkki on tila, jossa tämä saa tapahtua. Ei pelkästään siksi, että se on tehokasta, vaan siksi, että se on oikein.

Jos kaipaat tilaa tulla kuulluksi ilman rooleja tai kiirettä, olet tervetullut Kasvun Pysäkille. Täällä ei tarvitse jaksaa yksin, ei selittää valmiiksi. Vain olla ja tulla kohdatuksi.

Lähteet

Puronaho, K., & Laitinen-Väänänen, S. (2020). Kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 24(1), 44–61.

Tervo-Niemelä, K. (2019). Hiljaisuus, reflektio ja hengellisyys: Tilan ja läsnäolon kaipuu nykyihmisen elämässä. Diakonian tutkimus, 26(2), 85–97.

Julkaistu

Itsemyötätunnon kehittäminen käytännössä – lempeyttä kiireen keskellä

Kasvun Pysäkki, Maarit

Työelämän haasteet – etenkin sosiaali-, terveys‑ ja kasvatusaloilla – synnyttävät usein itsekriittisyyttä, suorittamista ja kuormitusta. Itsemyötätunto on taito, joka voi murtaa tämän kierteen. Se auttaa kohtelemaan itseään lempeästi, rakentavasti ja inhimillisesti, kuten kannustavaa ystävää, mutta käytännönläheisesti omassa arjessa.

Tutkimusten mukaan itsemyötätunnon kehittäminen vähentää stressiä, ahdistusta ja uupumusta sekä lisää resilienssiä eli kykyä selviytyä vastoinkäymisistä, toipua niistä ja sopeutua muutoksiin. Lisäksi itsemyötätunnon kehittäminen parantaa elämänlaatua (Heiskanen, 2024).

Suomalaisessa väitöstutkimuksessa Lahtinen (2021) tutki tietoista läsnäoloa ja itsemyötätuntokäytänteitä yläkoulun oppilaiden keskuudessa ja havaitsi, että itsemyötätunnon kehittyminen suojaa masennusoireilta ja edistää psykologista elämänlaatua.

Miksi itsemyötätuntoa kannattaa tutkia ja vahvistaa?

  • Itsemyötätunto vähentää itsekriittisyyttä ja auttaa hyväksymään vaikeita tunteita osana inhimillistä kokemusta (Nyyti n.d).
  • Ihminen, jolla on korkea itsemyötätunnon taso, kokee vähemmän stressiä ja osoittaa enemmän terveyttä edistäviä käyttäytymismalleja kuten lepoa ja yöunta (Jouste ym. 2018).
  • Itsemyötätunto ei passivisoi. Se voi lisätä motivaatiota ja vahvistaa sisäistä turvallisuutta sekä toimintakykyä (Heiskanen, 2024; Jouste ym. 2018).

Kolme konkreettista harjoitetta itsemyötätunnon vahvistamiseen

1. Itsekriittisyyden pysäyttäminen

  • Huomaa sisäinen äänesi eli miten puhut itsellesi vaikeissa tilanteissa?
  • Kuvittele ystävällesi tapahtunut tilanne ja pohdi, kuinka puhuisit hänelle — sen jälkeen suuntaa sama lempeä puhe omaan itseesi.
  • Voit esimerkiksi toistaa lausetta: ”Tämä oli vaikea tilanne – ei haittaa, että tein virheen. Yritän uudelleen myöhemmin.” (Nyyti n.d).

2. Kirjoita lempeyttä viikoittain

  • Tee kerran viikossa lista pienistä onnistumisista tai valinnoista, joissa olet toiminut hyvin tai yrittänyt.
  • Kirjoita miksi se oli arvokasta ja anna itsellesi tunnustus – kuten ystävä sinulle tsemppaisi.

3. Lyhyt itsemyötätuntoharjoitus arjessa

  • Hengitä rauhallisesti: ajattele sisäänhengityksellä ”oloni voi olla nyt X”, uloshengityksellä ”ja minä olet silti arvokas”.
  • Tämä yksinkertainen tietoinen läsnäolo ja myötätunto-harjoitus auttaa palauttamaan tämän hetken tietoisuutta ja lempeyden sävyä, etenkin kuormittavassa hetkessä.

Itsemyötätunto arjen valintana – Lempeä Pysähdys™ -tukena

Kasvun Pysäkin Lempeä Pysähdys™ -palvelu sopii hyvin sinulle, joka haluat vahvistaa itsemyötätuntoa konkreettisesti: tietoisuuden herättämisestä itsekriittisyyteen, tunteiden hyväksymisestä myötätunnon keinoihin ja arjen rutiinien rakentamiseen, jotka pitävät sinusta huolta – ennen kuin kuormitus kasvaa.

Lempeä Pysähdys™ tarjoaa ohjausta, jossa käsitellään mm. tunteiden säätelyä, itsemyötätunnon ydinosa-alueita ja käytännön harjoitteita (arvot, tunteet, vuorovaikutus, rajat), joiden avulla jaksaminen vahvistuu ja motivaatio säilyy.

Lempeä myötätunto itseä kohtaan ei ole heikkoutta – se on voimavara, joka suojaa uupumiselta ja edistää pitkäjänteistä hyvinvointia (Juote ym. 2018).

Ensiaskeleet itsemyötätunnon polulla

  • Valitse yksi harjoitus edellä olevista ja sitoudu siihen yhden viikon ajaksi.
  • Kirjaa kokemuksiasi – mitä vaikutuksia huomaat?
  • Ole lempeä itsellesi, jos harjoituksesta luopuu tai se pääsee unohtumaan, aloita uudestaan.
  • Muista: myötätunnon lisääminen ei vie aikaa – se antaa sitä.

Ota askel kohti lempeämpää arkea: Tutustu Lempeä Pysähdykseen™ ja Kasvun Pysäkkiin – olet lämpimästi tervetullut kehittämään itsemyötätuntoa myös ammatillisessa ohjatussa ympäristössä.

Lähteet

Lahtinen, O. (2021). The effects of mindfulness and self-compassion on the well-being of upper secondary education students.Turun yliopisto. Saatavana: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8336-0


Heiskanen, S. (2024). Are you a friend or a constant critic of yourself? Why is self‑compassion worthwhile? Aalto University. Saatavana: https://www.aalto.fi/en/aaltogether/are-you-a-friend-or-a-constant-critic-of-yourself-why-is-self-compassion-worthwhile


Nyyti ry. (n.d.). Vahvista itsemyötätuntoa. Saatavana: https://www.nyyti.fi/vahvista-itsemyotatuntoa


Juoste, M., Rasanen, L., Heimonen, S. & Björkqvist, T. (2018). Itsemyötätunnon taitoja sosiaali‑ ja terveydenhuollon ammattilaisille. Ikäinstituutti. Saatavana: https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2018/02/NETTI_MYOTATUNTO-OPAS_UUSI.pdf

Julkaistu

Itsetunnon lempeä voima – miksi se on niin tärkeä?

Itsetunto on meidän sisäinen majakka, johon voimme palata yhä uudelleen. Se kantaa meitä niin arjen myrskyissä kuin elämän tyyninä hetkinä. Tämän kirjoituksen myötä toivon, että juuri sinä löydät pienen vahvistuksen Kasvun Pysäkiltä – pakkasta, jossa itsetunto saa kasvaa lempeästi. Muista, että olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.

Mitä itsetunto oikeastaan on?

Itsetunto tarkoittaa kuvaa itsestä, se on myös arvostusta ja luottamusta omiin kykyihin (Osborne, 2024). Jo William James peräänkuulutti, että itsetunto syntyy kokemusten ja odotusten välisestä ristiriidasta (Osborne, 2024). Nathaniel Branden (1990) kuvasi itsetunnon kykynä kohdata elämän haasteita ja uskomuksena siihen, että olisi onnellinen. Miten sinä ajattelisit itsetunnon olevan?

Itsetunnolla on paljon vaikutusta hyvinvointiimme. Se on mielen hyvinvointia ja resilienssiä eli muutosjoustavuutta. Matala itsetunto ennustaa masennuksen ja ahdistuksen riskiä pitkällä aikavälillä (Sowislo & Orth, 2013; Steiger ym., 2014), kun taas tasapainoinen itsetunto edistää henkistä kestävyyttä (Kernis, 2005).

Itsetunto voi vaikuttaa konkreettisesti siihen, miten ihmissuhteet rakentuvat. Kun uskoo itseensä, osaa myös asettaa terveitä rajoja ja ottaa vastaan muiden arvoa (Murray ym., 2016). Itsetunto näkyy siis ihmissuhteissa ja yhteydessä toisiin.

Itsetunto luo perustan tavoitteiden asettamiselle ja omien kykyjen kokeilulle. Kiviruusun (2017) mukaan perhetausta, koulumenestys ja sosiaalinen tuki vaikuttavat merkittävästi nuoruuden itsetunnon kehittymiseen. Siksi itsetunto on myös oppimista ja kasvua.

Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että itsetunto kasvaa nuoruudesta aikuisikään, ja vaikka se tasaantuu keski-iässä, kulttuurinen luontosuhde ja sisäinen rauha – kuten maaseutuympäristössä – voivat vahvistaa itsetuntoa (Kiviruusu, 2017; Koivusilta, 2021).

Itsetunnosta kerrotaan monenlaisia kokemuksia, sen haasteista ja kasvukivuista. Toiselle ei niin vahva itsetunto luo yksinäisyyttä ja epävarmuutta. Se näkyy mm. siinä, miten syvä epävarmuus rajoittaa merkittävästi ihmissuhteiden mahdollisuuksia. Toiselle se on oman kehonkuvan hyväksymisen opettelua. Jatkuvasti saatu negatiivinen palaute jättää arvet itsetuntoon. Tällaiset kokemukset kertovat yhteiskunnallisista paineista ja kehonkuvaan liittyvistä odotuksista, jotka syövät sisäistä arvontunnetta. Myös kiusaaminen lapsuudessa jättää itsetuntoon merkittäviä jälkiä. Kiusatun lapsuuden vaikutus voi säilyä pitkään. Silti monet kertovat, että ajan kuluessa ja yhteisön tuella itsetunto voi vahvistua.

Suomalaisessa kulttuurissa ujous ja sisäänpäin kääntyneisyys tulkitaan joskus ylpeänä omana osana identiteettiä – vaikka kyse olisi epävarmuudesta. Tällöin taustalla on usein halu kuulua johonkin, mutta myös pelko muiden odotuksista.

Askelia itsetunnon vahvistamiseksi

Hyvä itsetunto kasvaa pienin askelin – pienistä onnistumisista ja niiden tunnistamisesta (Branden, 1990). Pienetkin hyvät teot ovat merkityksellisiä onnistumisen hetkiä itsetunnon vahvistamiseksi. Myötätunto itseä kohtaan vähentää häpeää ja edistää eheää minäkuvaa (Jimenez ym., 2010; Julkunen, 2025). Tutkimukset korostavat, että tasapainoinen ja kestävä itsetunto on tehokkaampi kuin ailahteleva itsearvostus (Kernis, 2005). Pohtiva ote auttaa pureutumaan rajoittaviin uskomuksiin – ei arvostelevasti, vaan lempeästi. Hyvinä askeleina itsetunnon vahvistamiseen ovat myös luovat menetelmät, kuten ilmaisutaiteet, kirjallisuus ja kaikenlainen luova tekeminen. Ne kaikki tukevat itsetuntoa (Halminen, 2010). Meillä on myös sisäsyntyisenä vahva tarve kuulua joukkoon, siksi yhteisön tuki on nuorilla ja aikuisilla vahva suoja (Räsänen, 2015; Väätäinen & Kujala, 2020).

Lämmin kutsu itsetunnon polulle

Itsetunto on kuin sisäinen lämpö – se kuljettaa läpi elämän polkujen myrskyn ja tyven. Tieteellinen tutkimus vahvistaa sen merkityksen mielen hyvinvoinnille, ihmissuhteille ja henkilökohtaiselle kasvulle. Kasvun Pysäkki haluaa olla rinnalla kulkija lempeyden, tuen ja merkityksellisyyden voimin itsetunnon vahvistamisen matkalla.

Kasvun Pysäkki tarjoaakin turvallisen ja luontoon yhteydessä olevan vastaanoton, jossa itsetuntosi voi saada tilaa kasvaa. Rakennamme yhdessä vahvempaa sisäistä ääntäsi – lempeästi ja rauhassa. Tunnistamme ja oikaisemme negatiivisia sekä rajoittavia uskomuksia. Tuemme itsekunnioittavaa polkua – ymmärryksellä, empatialla ja toiveikkaalla näkemyksellä. Kasvun Pysäkillä hyödynnämme luovia menetelmiä – kirjoittamista, piirtämistä, luontoa – voimia vahvistamaan.

Luottamus itseen on aina matka. Muista, että sinussa on kaikki se, mitä tarvitset kasvuun. Kasvu alkaa siitä, että näemme itsemme lempein silmin. Kulje kohti itseäsi – kuljen rinnallasi. Kasvun Pysäkki on paikka, jossa saat olla juuri sellainen kuin olet.

Lähteet:

Branden, N. (1990). The Six Pillars of Self‑Esteem. Bantam.

Halminen, M. (2010). Itsetunto on… ”miten tuntee itsensä”: ilmaisutaitoa 16‑vuotiaille. Keski‑Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.

Jimenez, S. S., Niles, B. L., & Park, C. L. (2010). … Personality and Individual Differences, 49(7), 989–993.

Julkunen, M.  (2025). Tutkimustietoa itsemyötätunnosta. https://www.arpeeti.fi/tutkimustietoa-itsemyotatunnosta/?utm_source=chatgpt.com

Kernis, M. H. (2005). Stability and variability in self‑concept… Handbook of Self and Identity. Guilford Press.

Kiviruusu, O. (2017). Itsetunnon kehitys nuoruudesta aikuisuuteen… University of Helsinki. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous/itsetunto-kasvaa-nuoruudesta-aikuisuuteen?utm_source=chatgpt.com

Koivusilta, L. (2021). Itsetunto, turvallisuuden tunne, usko tulevaisuuteen – tutkimus… Yle.

Murray, S. L., Holmes, J. G., & Griffin, D. W. (2016). … Personality and Social Psychology Bulletin, 42(6), 712–725.

Osborne, R. E. (2024). Self‑esteem. EBSCO Research Starters.

Räsänen, A. (2015). Sitä että mitä tunnet itse itsestäsi [Pro gradu, Lapin yliopisto]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201506051140

Sowislo, J. F. & Orth, U. (2013). … Psychological Bulletin, 139, 213–240.

Steiger, A. E., et al. (2014). … Journal of Personality and Social Psychology, 106, 325–338.

Väätäinen, L., & Kujala, H. (2020). Mielenterveysongelmat, itsetunto ja seksuaalisuus nuorten kuvaamana [Opinnäytetyö, Theseus]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927162