Kun pysähtyy lempeästi, voi alkaa eheytyä

Kasvun Pysäkki, Maarit
Maarit Hallia

Lempeys ja rauha ovat usein sanoja, jotka saatetaan ohittaa “pehmeinä”, mutta niissä on valtava voima, erityisesti juuri niille, jotka ovat tottuneet kantamaan, selviytymään ja olemaan vahvoja myös muiden puolesta.

En itse pysähtynyt ajoissa. Olin tottunut kantamaan. Tottunut selviytymään. Tottunut jatkamaan – vaikka sisälläni kaikki huusi pysähtymistä. Olin tottunut elämään asenteella ”minä itte, ei tartte auttaa”.

Kun oma kasvun pysähdykseni aikanaan tuli, se ei ollut lempeä. Se oli kaikkea muuta. Se pysäytti äkisti ja kovaa.

Kehoni yritti minulle hienovaraisesti näyttää vinkkejä jo aiemmin, että ”hei olisi aika kuunnella itseä ja hiljentää tahtia”. En ensimmäisistä merkeistä ymmärtänyt sitä. Tarvittiin vielä kovempi rysähdys, pysähdys, stoppi – onnettomuus, joka muutti koko elämäni suunnan.

Juuri tästä syntyi Kasvun Pysäkki. Syntyi Lempeä Pysähdys®. Halusin rakentaa paikan, jossa ei tarvitse odottaa romahdusta ennen kuin saa pysähtyä.

Halusin rakentaa paikan, jossa voi hengittää syvään jo silloin, kun tuntee väsymyksen hiipivän. Paikan, jossa voi pysähtyä rauhassa ja tulla kohdatuksi lempeästi.

Usein meille on opetettu, että pärjääminen on tärkeämpää kuin pysähtyminen. Että vahvuus on kovuutta ja jaksamista, silloinkin, kun väsyttää. Mutta todellisuudessa juuri lempeys voi olla suurinta vahvuutta, erityisesti silloin kun keho ja mieli alkavat viestiä ylikuormasta.

Lempeys ei tarkoita luovuttamista. Se tarkoittaa pysähtymistä myötätunnolla, ei tuomitsemalla. Se tarkoittaa, että lakkaa odottamasta itseltään enemmän kuin mihin juuri nyt pystyy. Lempeys antaa itselleen luvan olla väsynyt, tunteva ja keskeneräinen.

Suomalainen tutkija Kaisa Vuorinen (2020) on nostanut esiin, että myötätuntoinen kohtaaminen, myös itseä kohtaan, voi vahvistaa psyykkistä palautumista ja hyvinvointia. Sitä tarvitaan erityisesti sote- ja kasvatusalalla, missä monet ovat tottuneet olemaan muiden tukena, mutta unohtavat itsensä. Kuten itsekin unohdin itseni.

Kasvun Pysäkillä luon tilan, jossa ei tarvitse kiirehtiä. Jokainen tuo mukanaan oman tarinansa, rytminsä ja hengityksensä. Tila ei ole passiivinen, se on jäsennelty, mutta tilava. Se on riittävän rauhallinen, jotta oma ääni voi taas tulla kuuluviin.

Hiljaisuus, rytmin hidastaminen ja rauha ovat tutkitusti yhteydessä muun muassa stressitasojen laskuun, kehon palautumiseen ja unenlaadun paranemiseen (Sallinen & Härmä, 2020). Ennen kaikkea ne mahdollistavat emotionaalisen yhteyden palautumisen, ensin itseensä, sitten muihin.

Asiakkaani sanovat usein:
”Täällä ei tarvitse selittää itseään puhki.”
”Täällä saa vain olla.”
”Täällä tuntuu siltä, että on ihan oikeasti turvassa.”

Juuri tätä haluan vaalia: paikkaa, jossa ihmistä ei yritetä korjata, vaan aidosti kohdata. Paikkaa, jossa rauha ei ole poissaoloa, vaan läsnäoloa. Ja jossa lempeys ei ole koriste, vaan syvästi hoitava perusta kaikelle muulle.

Me emme voi aina muuttaa maailmaa ympärillämme, emmekä poistaa kaikkea, mikä kuormittaa. Me voimme kuitenkin valita, miten puhumme itsellemme. Voimme valita lempeyden. Voimme valita rauhan, vaikka pieninä hetkinä päivän keskellä.

Kasvun Pysäkki syntyi tarpeesta rakentaa jotain sellaista, mitä itse kaipasin silloin, kun en sitä saanut. Nyt saan jakaa sitä muille. Ja ehkä sinullekin, jos kaipaat tilaa, jossa ei tarvitse kantaa kaikkea yksin.

Jos tunnet, että kaipaat hetken hengähdystä, tilaa, jossa sinun ei tarvitse esittää jaksavasi. Olet lämpimästi tervetullut pysähtymään Kasvun Pysäkille.

Täällä saa olla väsynyt.

Täällä saa olla ihminen.

Ota yhteyttä jo tänään!

Lempeydellä, Maarit

Sähköpostitse: maarit@kasvunpysakki.fi

Puhelimitse 044 9759 513/Maarit

Lähteet

Sallinen, M., & Härmä, M. (2020). Unen ja palautumisen merkitys työelämässä. Työterveyslaitoksen tutkimusraportti, 2020(4), 7–14.

Vuorinen, K. (2020). Myötätunnon voima työelämässä. Työelämän tutkimus, 18(1), 35–50.

Jaksamisen tukeminen arjessa – lempeyttä kehoon ja mieleen

Kasvun Pysäkki, Maarit

Työelämä vaatii paljon. Se vaatii asiantuntijuutta, läsnäoloa, empaattisuutta. Kun vaatimukset kasaantuvat, arki voi tuntua raskaalta, ja jaksaminen joutuu koetukselle. On hyvä tiedostaa se tosiasia, että jaksaminen ei tapahdu itsestään. Jaksamisen rakentaminen alkaa arjen pienistä teoista ja valinnoista.

Arjessa kasaantuvista paineista ei mielestäni puhuta tarpeeksi. Siksi päätinkin tehdä asialle jotain ja kantaa oman korteni kekoon Kasvun Pysäkille. Aioista pitää puhua, varsinkin paineita kerryttävistä asioista, ne pitää uskaltaa nostaa esille ajoissa.

Kasvun Pysäkin Lempeä Pysähdys™ -palvelu tarjoaa tilan pysähtyä, kuunnella itseä ja luoda käytännönläheisiä keinoja palautumiseen ja voimavaroihin. Toivonkin, että tämä kirjoitus tukee erityisesti sinua, joka työskentelet sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalla ja haluat vahvistaa jaksamistasi ennen kuin uupumus ehtii kertyä.

Suomalainen tutkimus- ja tietoperusta korostaa sitä, että aktiivisen rentoutumisen ja vapaa-ajan sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on suuri (Kinnunen, 2024). Myös Työterveyslaitoksen DRAMMA-malli kuvaa kuutta palautumista edistävää kokemusta. Näitä ovat: irrottautuminen, rentoutuminen, autonomia, taidon hallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus (Virtanen 2020).

Myös päivittäinen vireystaso, työn tauotus ja uni ovat arjen peruspilareita, jonka varaan hyvinvointi rakentuu – pienin palasin.

Kun nämä palikat jäävät toteutumatta, esimerkiksi työ vie huomion iltaisin, tauot jäävät pitämättä ja vapaa-ajasta puuttuu mielekkyys – jaksaminen heikkenee ja negatiivinen stressi kasaantuu.

1. Tauota päivä – mikrotauot aktivoivat palautumisen
Pidä pieniä, säännöllisiä taukoja (esim. syvähengitys, ikkunasta ulos katsominen, venyttely), niistä muodostuu tuttu rutiini, ja ne parantavat keskittymistä sekä kehon ja mielen palautumista.

2. Tee vapaa-ajasta palauttava – DRAMMA-mallin mukaisesti
Valitse vapaa-ajallesi aktiviteetteja, jotka eroavat työstä: sosiaalinen kanssakäyminen, luovuus tai luontokokemukset tuovat irrottautumista, merkitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta (Kinnunen 2024).

3. Liiku eli vähennä hermostollista kuormaa – mutta lempeästi
Kevyt liike kuten kävely luonnossa alentaa stressihormonitasoja ja tukee lepoa. Liikunnan ei tarvitse olla rankkaa – tärkeää on rytmi ja sopivuus omaan vireystilaan (Kinnunen 2024).

4. Rytmitä arkea – rajat, kalenteri, ravinto ja uni

Luo selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välille. Syö säännöllisesti – myös välipalat ja vältä liian tuhtia tai epäterveellistä ruokaa. Panosta hyvään unihygieniaan eli nukkumisen tapoihin ja ympäristötekijöihin, jotka edistävät hyvää ja palauttavaa unta.

5. Tunnista omia vahvuuksia ja rajaa energiasyöpöt pois
Listaa asioita ja tilanteita, mikä tukevat sinua arjessa. Tee samanlainen lista asioista ja tilanteista, mikä kuluttavat. Tällaisia voivat olla esimerkiksi turhat viestit, ylimääräiset tehtävät, perfektionismi eli täydellisyyden tavoittelu.

Listauksen jälkeen valitse yksi konkreettinen muutos kerrallaan, ja toista sitä päivittäin – tällainen toistuva muutos luo suurimman vaikutuksen.

Lempeä Pysähdys™ -palvelussa saat apua ja vinkkejä käytännön arjen keinojen rakentamiseen, aina mikrotauoista arjen rytmittämiseen ja voimavarojen tunnistamiseen. Palvelu on suunnattu erityisesti sinulle, joka työskentelet sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalla, ja haluat välttää uupumusta, haluat löytää kevyempiä ja inhimillisempiä tapoja jaksaa tai etsit uutta suuntaa.

Lähde mukaan luomaan arkea, jossa pienet valinnat kantavat. Yksi tauko lisää, yksi hengitysharjoitus päivittäin, yksi itselle tärkeä hetki vapaa-ajalle – nämä tekevät enemmän kuin miltä kuulostavat. Kokeile!

Tutustu Kasvun Pysäkkiin. Tuloksena voi olla elinvoimaisempi sinä, kestävämpi työmotivaatio sekä arki, jota jaksat pyörittää.

Lähteet

Kinnunen, U. (2024). Palautuminen työstä vapaa-ajalla ja tauoilla: toimintojen ja psykologisten kokemusten merkitys. Psykologia. Saatavana: https://doi.org/10.62443/psykologia.v59i4.141126

Virtanen, A. (2020). Psykologinen palautuminen työstä – kuusi kokemusta (DRAMMA-malli). Työterveyslaitos. Saatavana: https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyosta-nama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita.