Ajatuksia aidosta kuuntelemisesta ja sen merkityksestä jaksamiselle
Istumme vastakkain. Toisella on sanat solmussa, toinen ei kiirehdi avaamaan niitä. Välissä on hiljaisuus – ei tyhjä, vaan elävä. Se on hetki, jossa ihminen tuntee tulleensa nähdyksi ja kuulluksi, ilman painetta muuttaa, selittää tai todistaa mitään. Se on hetki, joka voi muuttaa kaiken.
Mielestäni aito, läsnä oleva kuunteleminen on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin tekijöistä ja samalla yksi työelämän eniten ohitetuista taidoista.
Kuuntelemattomuuden kulttuuri väsyttää meitä
Moni Kasvun Pysäkille tuleva asiakas kertoo kokevansa, ettei kukaan oikein ymmärrä heidän kokonaiskuormaansa. Että heitä kyllä neuvotaan ja ohjataan, mutta harvoin oikeasti kukaan pysähtyy kuuntelmaan.
Tämä ei ole yksittäisten ihmisten ongelma, vaan näen, että se on rakenteellinen ongelma. Työelämä suosii nopeita ratkaisuja ja tehokasta viestintää, mutta hukkaa usein sen, mitä ihminen eniten kaipaa eli tulla aidosti kuulluksi ja kohdatuksi.
Tutkimuksissa on havaittu, että kokemuksella kuulluksi tulemisesta on yhteys muun muassa: psyykkiseen hyvinvointiin, työn imun lisääntymiseen, ja jopa koettuun toipumiseen stressistä (Puronaho & Laitinen-Väänänen, 2020).
Kuunteleminen ei ole odottamista omaa vuoroa puhua
Aidossa kuuntelemisessa ei ole kyse vain siitä, että ”ollaan hiljaa”. Se vaatii rohkeutta olla läsnä silloinkin, kun toinen sanoittaa vaikeita tai ristiriitaisia tunteita. Se vaatii tilan antamista toisen prosessille ilman, että kiirehditään kohti ratkaisua.
Aito läsnä oleva kuunteleminen on luontaista minulle ja sopii vahvasti Kasvun Pysäkin ytimeen: ei tarjota valmiita vastauksia, vaan luodaan tilaa, jossa jokainen saa tulla näkyväksi kokonaisena, omana itsenään.
Läsnä oleva kuunteleminen ei ole pelkkä tunnetason kokemus, vaan se on merkityksellinen kohtaamisen muoto.
Kuulluksi tuleminen rakentaa toivoa ja itsetuntemusta
Tutkija Kati Tervo-Niemelä (2019) on todennut, että ihmiset kaipaavat elämäänsä yhä enemmän tilaa hiljaisuudelle ja reflektiolle, ei vain informaatiota tai neuvoja. Saman havainnon olen tehnyt itsekin.
Kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi ilman tuomitsemista, hänen kykynsä jäsentää itseään ja arkeaan vahvistuu. Hän ei ole enää yksin päänsä sisäisessä kaaoksessa.
Kuunteleminen ei siis ole pelkkä vuorovaikutustaito, se on eheyttävää voimaa.
Kuuntelemisen harjoittaminen ei vaadi erityistaitoja, vaan valintaa
Kasvun Pysäkki perustuu ajatukseen, että jokaisella meistä on oikeus tulla kuulluksi, silloinkin kun sanat ovat vielä hukassa. Lempeässä Pysähdyksessä™ kuunteleminen ei ole passiivista, vaan aktiivista läsnäoloa. Se ei ole diagnoosin hakemista, vaan yhteyden rakentamista.
Usein asiakas sanoo tapaamisen lopuksi: ”Kiitos, kun jaksoit oikeasti kuunnella.”
Silloin tiedän, että jotakin tärkeä on tapahtunut. Ei vielä ehkä se kaivattu suuri ratkaisu, mutta askel kohti sitä.
Aito kuunteleminen on ammatillinen taito, mutta ennen kaikkea se on inhimillinen teko
Silloin kun ihminen kokee tulleensa kuulluksi ilman kiirettä, painetta tai vaatimusta, hänen sisäinen maailmansa järjestyy hieman. Se ei ole näkyvä muutos, mutta se on todella merkittävä muutos ihmiselle itselleen.
Pidän huolen siitä, että Kasvun Pysäkki on tila, jossa tämä saa tapahtua. Ei pelkästään siksi, että se on tehokasta, vaan siksi, että se on oikein.
Jos kaipaat tilaa tulla kuulluksi ilman rooleja tai kiirettä, olet tervetullut Kasvun Pysäkille. Täällä ei tarvitse jaksaa yksin, ei selittää valmiiksi. Vain olla ja tulla kohdatuksi.
Lähteet
Puronaho, K., & Laitinen-Väänänen, S. (2020). Kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 24(1), 44–61.
Tervo-Niemelä, K. (2019). Hiljaisuus, reflektio ja hengellisyys: Tilan ja läsnäolon kaipuu nykyihmisen elämässä. Diakonian tutkimus, 26(2), 85–97.