
Olen paljon pohtinut johtajuutta ja ennen kaikkea sitä, millaisena kukin johtaja tai esihenkilö näkee oman johtajuusidentiteettinsä. Johtajuusidentiteettiä voidaan kehittää positiivisen johtajuuden avulla. Se pohjautuu positiivisen psykologian periaatteisiin ja korostaa toivoa, optimismia, sinnikkyyttä ja merkityksellisyyttä (Luthans ym., 2007). Kyse ei ole vain suorituksesta, vaan siitä, miten ihmiset voivat ja kukoistavat työssään – ja miten sinä johtajana vaikutat siihen.
Johtajuusidentiteetti – käsitys siitä, kuka minä olen johtajana – ei synny kuitenkaan yhdessä yössä. Se rakentuu kokemuksista, kohtaamisista, oppimisen hetkistä ja joskus epäonnistumisistakin. Kantapään kautta oppiminen on monelle tuttua. Tämä identiteetti on kuitenkin juuri se voimavara, joka tekee sinusta aitoutesi kautta vaikuttavan ihmisten johtajan (Haslam, Reicher & Platow, 2011; Pennington, 2024).
Halusin koota sinulle lukijani, viisi käytännön keinoa vahvistaa omaa johtajuusidentiteettiäsi. Nämä ovat erityisesti sinulle, joka toimit esihenkilötehtävissä sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalla, mutta vinkit toki toimii muillekin:
1. Reflektoi kokemuksia
Kysy itseltä: milloin minä olen oikeasti tuntenut, että työstäni on merkitystä?
Näissä hetkissä näkyvät arvosi ja motivaatiotekijäsi. Nämä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tunteet vahvistuvat, kun johdat myötäeläen – niin kuin positiivisen johtamisen tutkimus kuvaa (Laakkonen, 2024). Kokeile: Kirjoita viikon päätteeksi ylös yksi hetki, joka jäi mieleen. Pohdi, mitä se kertoo sinusta johtajana.
2. Kysy palautetta itsestäsi, ei vain tekemisestä
Johtajuus ei näy vain päätöksissä ja prosesseissa. Miten tulkitset oman johtajuutesi vaikutuksen? Kysy tiimiltäsi: Miltä sinusta tuntuu, kun johdan?
Itsearviointi ja palautteenanto nostavat pintaan omaa tapaa olla kohtaamassa ja ohjaamassa – ja tutkimusten mukaan juuri nämä kokemuksen hetket tukevat johtajana kasvamista (Kunnari, 2010). Kokeile: Kysy pieneltä ryhmältä: Mikä minussa johtajana tukee sinun työskentelyäsi? ja Missä voisin kehittyä?
3. Kehitä psykologista pääomaa – vahvuutesi nostavat sinut hetkeen
Toivo, sinnikkyys, optimismi ja itseluottamus ovat psykologista pääomaa, jotka kannattelevat paitsi sinua, myös ympärilläsi olevia (Luthans, Youssef & Avolio, 2007).
Näiden vahvistaminen ei tarkoita pakotettua positiivisuutta, vaan sitä, että opit näkemään toivon mahdollisuuden myös epävarmuuden keskellä. Kun sinä vahvistut sisältä käsin, sinusta huokuu rauhaa ja luottamusta ympärillesi – ja juuri sitä moni kaipaa johtajaltaan. Suomalaisten tutkimusten mukaan transformationaalinen eli innostava johtaminen yhdistyy vahvaan psykologiseen pääomaan (Brandt, 2011; Brandt & Kaivonen, 2011–2019). Kokeile: Kysy itseltäsi aamulla: Mikä antaa minulle tänään toivoa? Tai illalla: Mistä pienestä asiasta olen tänään ylpeä?
4. Nimeä vahvuutesi – tunnista ammattiasi tukevat puolet
Usein olemme herkempiä huomaamaan puutteemme kuin vahvuutemme. Silti juuri vahvuudet – huumori, oikeudenmukaisuus, rehellisyys tai into oppia – tekevät johtamisesta inhimillistä ja kestävää. Vahvuuksiin perustuva johtajuus ei tarkoita täydellisyyttä. Se tarkoittaa aitoutta. Kun johdat siitä, mikä on sinussa luontevaa, sinun ei tarvitse esittää mitään. Tunnista vahvuudet, kuten empatian, uteliaisuuden, huumorin tai oikeudenmukaisuuden taito. Nämä eivät ole pelkkää sivuseikkaa — ne ovat tärkeitä johtajuusidentiteettisi rakennuspalikoita. Vahvuusperustainen johtaminen lisää sekä johtajien että tiimin hyvinvointia (Wenström, 2020; Vahvuuttamo, 2022). Kokeile: Tee VIA-luonteenvahvuustesti (esim. viacharacter.org) ja pohdi: Miten nämä vahvuudet näkyvät tavassani olla ihmisten kanssa?
5. Pohdi omaa tarinaasi – mistä tulet, mihin uskot?
Jokaisella johtajalla on tarina – perheestä, koulutuksesta, ammatillisista urapoluista. Se on voimavara, joka tekee johtamisesta henkilökohtaista, merkityksellistä ja oikeasti vaikuttavaa (Pennington, 2024). Tarina vaikuttaa siihen, millaisena itsemme näemme – ja mitä tuomme mukanamme johtamiseen. Ehkä sinua ohjaa kokemus nähdyksi tulemisen voimasta? Tai ehkä haluat olla se johtaja, jota itse kaipasit aiemmin elämässäsi? Oman johtajuustarinan tunnistaminen tuo johtamiseen syvyyttä, rohkeutta ja selkeyttä (Pennington, 2024). Se auttaa rakentamaan johtajuutta, joka tuntuu sinulta. Kokeile: Kirjoita itsellesi: Mitä polkua olen kulkenut? Millaisia arvoja matkalta on tarttunut mukaan? Mitä haluan viedä eteenpäin?
Muista
Johtajuusidentiteetti ei ole valmis – se elää, kasvaa ja syventyy jatkuvasti. Kun pysähdyt kysymään itseltäsi ”Kuka minä olen johtajana?”, otat askeleen pitkin polkua, joka johtaa aitouteen ja vahvuuteen. Astu siis rohkeasti tälle polulle. Ole läsnä itsellesi, avoin palautteelle, haasta päämäärätapasi ja anna oman tarinasi ohjata sinua – johtajuusidentiteetti ei ole vain sinun työkalusi, se on myös mahdollisuus rakentaa yhteisöä, jossa ihmiset voivat hyvin ja kukoistaa.
Kuka sinä olet johtajana – ja kuka haluat olla? – siinä sinulle pähkinä!
Lähteet:
Brandt, T. (2011). Persoonallisuudet työyhteisössä – Yhteisölliset johtajat ja esimies-alaissuhteet. Vaasa: Leadec Oy.
Brandt, T., & Kaivonen, S. (2011–2019). Valmentavan johtajuuden ja psykologisen pääoman yhteys. [Raportti]. Tampereen ammattikorkeakoulu.
Haslam, S. A., Reicher, S. D., & Platow, M. J. (2011). The new psychology of leadership: Identity, influence and power. Psychology Press.
Kunnari, K. (2010). Itsearviointi ja johtamistaito: Itsearvioinnin merkitys johtamistaidon kehittymiselle [Pro gradu -tutkielma]. Lapin yliopisto. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/60862
Laakkonen, H. (2024). Positiivinen johtaminen ja sen vaikutukset työhyvinvointiin [Opinnäytetyö]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024103127138
Luthans, F., Youssef, C. M., & Avolio, B. J. (2007). Psychological capital: Developing the human competitive edge. Oxford University Press.
Pennington, J. (2024). Understanding leadership identity: Who are you as a leader? Talogy. https://talogy.com/en/blog/understanding-leadership-identity-who-are-you-as-a-leader/
Vahvuuttamo. (2022). Vahvuuksien johtaminen osana positiivista johtamista.
Wenström, S. (2021). Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Santalahti.