Työelämä vaatii paljon. Se vaatii asiantuntijuutta, läsnäoloa, empaattisuutta. Kun vaatimukset kasaantuvat, arki voi tuntua raskaalta, ja jaksaminen joutuu koetukselle. On hyvä tiedostaa se tosiasia, että jaksaminen ei tapahdu itsestään. Jaksamisen rakentaminen alkaa arjen pienistä teoista ja valinnoista.
Arjessa kasaantuvista paineista ei mielestäni puhuta tarpeeksi. Siksi päätinkin tehdä asialle jotain ja kantaa oman korteni kekoon Kasvun Pysäkille. Aioista pitää puhua, varsinkin paineita kerryttävistä asioista, ne pitää uskaltaa nostaa esille ajoissa.
Kasvun Pysäkin Lempeä Pysähdys™ -palvelu tarjoaa tilan pysähtyä, kuunnella itseä ja luoda käytännönläheisiä keinoja palautumiseen ja voimavaroihin. Toivonkin, että tämä kirjoitus tukee erityisesti sinua, joka työskentelet sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalla ja haluat vahvistaa jaksamistasi ennen kuin uupumus ehtii kertyä.
Miksi jaksaminen lipsuu – ja miten palautua arjessa?
Suomalainen tutkimus- ja tietoperusta korostaa sitä, että aktiivisen rentoutumisen ja vapaa-ajan sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on suuri (Kinnunen, 2024). Myös Työterveyslaitoksen DRAMMA-malli kuvaa kuutta palautumista edistävää kokemusta. Näitä ovat: irrottautuminen, rentoutuminen, autonomia, taidon hallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus (Virtanen 2020).
Myös päivittäinen vireystaso, työn tauotus ja uni ovat arjen peruspilareita, jonka varaan hyvinvointi rakentuu – pienin palasin.
Kun nämä palikat jäävät toteutumatta, esimerkiksi työ vie huomion iltaisin, tauot jäävät pitämättä ja vapaa-ajasta puuttuu mielekkyys – jaksaminen heikkenee ja negatiivinen stressi kasaantuu.
Viisi arjen keinoa tukea jaksamistasi
1. Tauota päivä – mikrotauot aktivoivat palautumisen
Pidä pieniä, säännöllisiä taukoja (esim. syvähengitys, ikkunasta ulos katsominen, venyttely), niistä muodostuu tuttu rutiini, ja ne parantavat keskittymistä sekä kehon ja mielen palautumista.
2. Tee vapaa-ajasta palauttava – DRAMMA-mallin mukaisesti
Valitse vapaa-ajallesi aktiviteetteja, jotka eroavat työstä: sosiaalinen kanssakäyminen, luovuus tai luontokokemukset tuovat irrottautumista, merkitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta (Kinnunen 2024).
3. Liiku eli vähennä hermostollista kuormaa – mutta lempeästi
Kevyt liike kuten kävely luonnossa alentaa stressihormonitasoja ja tukee lepoa. Liikunnan ei tarvitse olla rankkaa – tärkeää on rytmi ja sopivuus omaan vireystilaan (Kinnunen 2024).
4. Rytmitä arkea – rajat, kalenteri, ravinto ja uni
Luo selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välille. Syö säännöllisesti – myös välipalat ja vältä liian tuhtia tai epäterveellistä ruokaa. Panosta hyvään unihygieniaan eli nukkumisen tapoihin ja ympäristötekijöihin, jotka edistävät hyvää ja palauttavaa unta.
5. Tunnista omia vahvuuksia ja rajaa energiasyöpöt pois
Listaa asioita ja tilanteita, mikä tukevat sinua arjessa. Tee samanlainen lista asioista ja tilanteista, mikä kuluttavat. Tällaisia voivat olla esimerkiksi turhat viestit, ylimääräiset tehtävät, perfektionismi eli täydellisyyden tavoittelu.
Listauksen jälkeen valitse yksi konkreettinen muutos kerrallaan, ja toista sitä päivittäin – tällainen toistuva muutos luo suurimman vaikutuksen.
Miten Lempeä Pysähdys™ voi tukea arjen jaksamista?
Lempeä Pysähdys™ -palvelussa saat apua ja vinkkejä käytännön arjen keinojen rakentamiseen – aina mikrotauoista arjen rytmittämiseen ja voimavarojen tunnistamiseen. Palvelu on suunnattu erityisesti sinulle, joka työskentelet sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalla, ja haluat välttää uupumusta, haluat löytää kevyempiä ja inhimillisempiä tapoja jaksaa.
Ota ensimmäinen askel jaksamisen vahvistamiseen
Lähde mukaan luomaan arkea, jossa pienet valinnat kantavat. Yksi tauko lisää, yksi hengitysharjoitus päivittäin, yksi itselle tärkeä hetki vapaa-ajalle – nämä tekevät enemmän kuin miltä kuulostavat. Kokeile!
Tutustu Lempeä Pysähdys™-palveluun ja Kasvun Pysäkkiin. Tuloksena voi olla elinvoimaisempi sinä, kestävämpi työmotivaatio sekä arki, jota jaksat pyörittää.
Lähteet
Kinnunen, U. (2024). Palautuminen työstä vapaa-ajalla ja tauoilla: toimintojen ja psykologisten kokemusten merkitys. Psykologia. Saatavana: https://doi.org/10.62443/psykologia.v59i4.141126
Virtanen, A. (2020). Psykologinen palautuminen työstä – kuusi kokemusta (DRAMMA-malli). Työterveyslaitos. Saatavana: https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyosta-nama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita.