Itsetunto on meidän sisäinen majakka, johon voimme palata yhä uudelleen. Se kantaa meitä niin arjen myrskyissä kuin elämän tyyninä hetkinä. Tämän kirjoituksen myötä toivon, että juuri sinä löydät pienen vahvistuksen Kasvun Pysäkiltä – pakkasta, jossa itsetunto saa kasvaa lempeästi. Muista, että olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.
Mitä itsetunto oikeastaan on?
Itsetunto tarkoittaa kuvaa itsestä, se on myös arvostusta ja luottamusta omiin kykyihin (Osborne, 2024). Jo William James peräänkuulutti, että itsetunto syntyy kokemusten ja odotusten välisestä ristiriidasta (Osborne, 2024). Nathaniel Branden (1990) kuvasi itsetunnon kykynä kohdata elämän haasteita ja uskomuksena siihen, että olisi onnellinen. Miten sinä ajattelisit itsetunnon olevan?
Itsetunnolla on paljon vaikutusta hyvinvointiimme. Se on mielen hyvinvointia ja resilienssiä eli muutosjoustavuutta. Matala itsetunto ennustaa masennuksen ja ahdistuksen riskiä pitkällä aikavälillä (Sowislo & Orth, 2013; Steiger ym., 2014), kun taas tasapainoinen itsetunto edistää henkistä kestävyyttä (Kernis, 2005).
Itsetunto voi vaikuttaa konkreettisesti siihen, miten ihmissuhteet rakentuvat. Kun uskoo itseensä, osaa myös asettaa terveitä rajoja ja ottaa vastaan muiden arvoa (Murray ym., 2016). Itsetunto näkyy siis ihmissuhteissa ja yhteydessä toisiin.
Itsetunto luo perustan tavoitteiden asettamiselle ja omien kykyjen kokeilulle. Kiviruusun (2017) mukaan perhetausta, koulumenestys ja sosiaalinen tuki vaikuttavat merkittävästi nuoruuden itsetunnon kehittymiseen. Siksi itsetunto on myös oppimista ja kasvua.
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että itsetunto kasvaa nuoruudesta aikuisikään, ja vaikka se tasaantuu keski-iässä, kulttuurinen luontosuhde ja sisäinen rauha – kuten maaseutuympäristössä – voivat vahvistaa itsetuntoa (Kiviruusu, 2017; Koivusilta, 2021).
Itsetunnosta kerrotaan monenlaisia kokemuksia, sen haasteista ja kasvukivuista. Toiselle ei niin vahva itsetunto luo yksinäisyyttä ja epävarmuutta. Se näkyy mm. siinä, miten syvä epävarmuus rajoittaa merkittävästi ihmissuhteiden mahdollisuuksia. Toiselle se on oman kehonkuvan hyväksymisen opettelua. Jatkuvasti saatu negatiivinen palaute jättää arvet itsetuntoon. Tällaiset kokemukset kertovat yhteiskunnallisista paineista ja kehonkuvaan liittyvistä odotuksista, jotka syövät sisäistä arvontunnetta. Myös kiusaaminen lapsuudessa jättää itsetuntoon merkittäviä jälkiä. Kiusatun lapsuuden vaikutus voi säilyä pitkään. Silti monet kertovat, että ajan kuluessa ja yhteisön tuella itsetunto voi vahvistua.
Suomalaisessa kulttuurissa ujous ja sisäänpäin kääntyneisyys tulkitaan joskus ylpeänä omana osana identiteettiä – vaikka kyse olisi epävarmuudesta. Tällöin taustalla on usein halu kuulua johonkin, mutta myös pelko muiden odotuksista.
Askelia itsetunnon vahvistamiseksi
Hyvä itsetunto kasvaa pienin askelin – pienistä onnistumisista ja niiden tunnistamisesta (Branden, 1990). Pienetkin hyvät teot ovat merkityksellisiä onnistumisen hetkiä itsetunnon vahvistamiseksi. Myötätunto itseä kohtaan vähentää häpeää ja edistää eheää minäkuvaa (Jimenez ym., 2010; Julkunen, 2025). Tutkimukset korostavat, että tasapainoinen ja kestävä itsetunto on tehokkaampi kuin ailahteleva itsearvostus (Kernis, 2005). Pohtiva ote auttaa pureutumaan rajoittaviin uskomuksiin – ei arvostelevasti, vaan lempeästi. Hyvinä askeleina itsetunnon vahvistamiseen ovat myös luovat menetelmät, kuten ilmaisutaiteet, kirjallisuus ja kaikenlainen luova tekeminen. Ne kaikki tukevat itsetuntoa (Halminen, 2010). Meillä on myös sisäsyntyisenä vahva tarve kuulua joukkoon, siksi yhteisön tuki on nuorilla ja aikuisilla vahva suoja (Räsänen, 2015; Väätäinen & Kujala, 2020).
Lämmin kutsu itsetunnon polulle
Itsetunto on kuin sisäinen lämpö – se kuljettaa läpi elämän polkujen myrskyn ja tyven. Tieteellinen tutkimus vahvistaa sen merkityksen mielen hyvinvoinnille, ihmissuhteille ja henkilökohtaiselle kasvulle. Kasvun Pysäkki haluaa olla rinnalla kulkija lempeyden, tuen ja merkityksellisyyden voimin itsetunnon vahvistamisen matkalla.
Kasvun Pysäkki tarjoaakin turvallisen ja luontoon yhteydessä olevan vastaanoton, jossa itsetuntosi voi saada tilaa kasvaa. Rakennamme yhdessä vahvempaa sisäistä ääntäsi – lempeästi ja rauhassa. Tunnistamme ja oikaisemme negatiivisia sekä rajoittavia uskomuksia. Tuemme itsekunnioittavaa polkua – ymmärryksellä, empatialla ja toiveikkaalla näkemyksellä. Kasvun Pysäkillä hyödynnämme luovia menetelmiä – kirjoittamista, piirtämistä, luontoa – voimia vahvistamaan.
Luottamus itseen on aina matka. Muista, että sinussa on kaikki se, mitä tarvitset kasvuun. Kasvu alkaa siitä, että näemme itsemme lempein silmin. Kulje kohti itseäsi – kuljen rinnallasi. Kasvun Pysäkki on paikka, jossa saat olla juuri sellainen kuin olet.
Lähteet:
Branden, N. (1990). The Six Pillars of Self‑Esteem. Bantam.
Halminen, M. (2010). Itsetunto on… ”miten tuntee itsensä”: ilmaisutaitoa 16‑vuotiaille. Keski‑Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.
Jimenez, S. S., Niles, B. L., & Park, C. L. (2010). … Personality and Individual Differences, 49(7), 989–993.
Julkunen, M. (2025). Tutkimustietoa itsemyötätunnosta. https://www.arpeeti.fi/tutkimustietoa-itsemyotatunnosta/?utm_source=chatgpt.com
Kernis, M. H. (2005). Stability and variability in self‑concept… Handbook of Self and Identity. Guilford Press.
Kiviruusu, O. (2017). Itsetunnon kehitys nuoruudesta aikuisuuteen… University of Helsinki. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous/itsetunto-kasvaa-nuoruudesta-aikuisuuteen?utm_source=chatgpt.com
Koivusilta, L. (2021). Itsetunto, turvallisuuden tunne, usko tulevaisuuteen – tutkimus… Yle.
Murray, S. L., Holmes, J. G., & Griffin, D. W. (2016). … Personality and Social Psychology Bulletin, 42(6), 712–725.
Osborne, R. E. (2024). Self‑esteem. EBSCO Research Starters.
Räsänen, A. (2015). Sitä että mitä tunnet itse itsestäsi [Pro gradu, Lapin yliopisto]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201506051140
Sowislo, J. F. & Orth, U. (2013). … Psychological Bulletin, 139, 213–240.
Steiger, A. E., et al. (2014). … Journal of Personality and Social Psychology, 106, 325–338.
Väätäinen, L., & Kujala, H. (2020). Mielenterveysongelmat, itsetunto ja seksuaalisuus nuorten kuvaamana [Opinnäytetyö, Theseus]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927162