Ajanhallinta, joka suojelee jaksamista

Kasvun Pysäkki, Maarit

Tämän päivän kiire on varmasti kaikille tuttua. Erilaiset to-do -listat venyvät, viestit odottavat ja illalla mietit, miksi et saanut kaikkea valmiiksi. Kun jatkuva kiire asuu arjessamme, siitä voi syntyä stressiä, joka nakertaa unen laatua, palautumista ja työkykyä. Pitkittyessään venyvät työpäivät ja heikentynyt uni heikentävät hyvinvointia ja vireyttä seuraavana päivänä (Työterveyslaitos, n.d.).

Stressi on tilanne, jossa ulkopuoliset vaatimukset tai omat odotukset ylittävät käytettävissä olevat voimavarat. Usein kiire, epäselvät prioriteetit tai työn ja vapaa-ajan rajojen hämäryys lisäävät juuri sitä jatkuvaa kuormitusta, joka muuttuu haitalliseksi stressiksi (Duodecim/Terveyskirjasto, n.d.).


Hyvin toimiva ajanhallinta ei poista vaatimuksia, mutta se auttaa havainnollistamaan, mikä on tärkeintä, vähentämään jatkuvia keskeytyksiä ja varmistamaan palautumiseen tarvittavat hetket — ja siten laskee stressikuormitusta (Nyyti ry, n.d.; Mieli ry, n.d.).

Olen koonnut tähän vinkkejä, jotka ovat helppoja kokeilla vaikka heti. Valitse näistä 1–3, kokeile viikon ajan ja seuraa, tuntuvatko ne auttavan. Moni asiakkaani on löytänyt vinkeistä itselleen juuri omaan tilanteeseensa sopivat ja niiden avulla päässyt loistaviin tuloksiin oman ajanhallinnan kanssa.

  1. Aseta kolme päivän tärkeintä tehtävää.
    Sen sijaan, että listaisit kymmeniä tehtäviä, päätä aamulla (tai edellisenä iltana) 1–3 asiaa, jotka täytyy saada tehtyä. Pienempi lista vähentää päätöksentekorasitusta ja antaa onnistumisen kokemuksia.
  2. Käytä aikablokkeja (time-blocking).
    Varaa kalenterista aikoja keskitetyille tehtäville ja suojaa ne keskeytyksiltä. Kun työtä tekee pidemmän pätkän keskeytyksettä, tehokkuus ja työn laatu paranevat (Luukkonen, 2021).
  3. Tauota ja palaudu lyhyesti mutta säännöllisesti.
    Lyhyet tauot työrupeaman keskellä palauttavat vireyttä ja vähentävät stressiä. Pomodoro-tyyppinen 25+5-rytmi tai minuutin venyttely joka tunti voi auttaa pitämään energian tasaisempana (Työterveyslaitos, n.d.).
  4. Opettele sanoa ’ei’ ja rajaa tehtäviä.
    Rajaaminen ei ole itsekkyyttä — se on keino suojata pysyvää suorituskykyä. Priorisointi ja kyky pyytää apua tai siirtää vähemmän tärkeät tehtävät vähentävät ylikuormitusta (Mieli ry, n.d.).
  5. Pidä työ- ja vapaa-ajan rajat näkyvinä.
    Etätyössä työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti, mikä lisää päivän venymistä ja uupumisen riskiä. Sovi itsellesi selkeä työajan alku ja loppu, ja harjoittele rituaaleja (esim. lyhyt kävely, musiikki), jotka auttavat siirtymään työstä vapaa-aikaan (Luukkonen, 2021).
  6. Vähennä keskeytyksiä (digihygienia).
    Kytke ilmoitukset pois työn keskeisiltä sovelluksilta aikablokin ajaksi. Lyhyt laitehiljennys vähentää mentaalista eli mielen sisäistä pirstaloitumista ja auttaa siinä, että saa työt tehdyksi nopeammin.
  7. Aseta realistinen aikataulu ja jousta suunnitelmasta lempeästi.
    Arvioi tehtävien vaatima aika rehellisesti. Jätä puskuri odottamattomille asioille, sillä se auttaa lieventämään kiireen tunnetta.
  8. Panosta uneen ja palautumiseen.
    Uni korjaa stressin haittoja; päinvastoin huonosti nukuttu yö altistaa pidentyneelle työpäivälle ja heikommin organisoidulle päivälle (Duodecim/Terveyskirjasto, n.d.).
  9. Harjoita tietoista läsnäoloa ja hengitystä.
    Lyhyt hengitysharjoitus keskellä kiirettä auttaa palauttamaan näkökulmaa ja vähentää kehollista jännitystä.
  10. Pyydä ja ota vastaan tukea.
    Keskustele esihenkilön tai kollegan kanssa kuormituksesta. Usein tehtävien priorisointi yhdessä vähentää merkittävästi stressiä (Mieli ry, n.d.).

Ajanhallinta ei ole täydellisyyden tavoittelua. Se on väline suojata sitä, mikä on tärkeintä: oma jaksaminen, läheiset ja palautuminen. Pienet, toistuvat muutokset arjessa tekevät pitkällä aikavälillä suuren eron.

Muistathan, mikäli kaipaat ammatillista tukea, olen tukenasi Kasvun Pysäkillä!

Lähteet:

Duodecim/Terveyskirjasto. (n.d.). Stressi. Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976

Luukkonen, H. (2021). Stressin- ja ajanhallinnan haasteet etätyössä (opinnäytetyö). Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Theseus. https://www.theseus.fi/handle/10024/504911

Mieli Suomen Mielenterveys ry. (n.d.). Stressin hallinta. Mieli ry. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/stressin-hallinta/

Nyyti ry. (n.d.). Stressinhallinta. Nyyti ry. https://www.nyyti.fi/stressinhallinta/

Työterveyslaitos. (n.d.). Ajanhallinta. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoaika/ajanhallinta

Jaksamisen tukeminen arjessa – lempeyttä kehoon ja mieleen

Kasvun Pysäkki, Maarit

Työelämä vaatii paljon. Se vaatii asiantuntijuutta, läsnäoloa, empaattisuutta. Kun vaatimukset kasaantuvat, arki voi tuntua raskaalta, ja jaksaminen joutuu koetukselle. On hyvä tiedostaa se tosiasia, että jaksaminen ei tapahdu itsestään. Jaksamisen rakentaminen alkaa arjen pienistä teoista ja valinnoista.

Arjessa kasaantuvista paineista ei mielestäni puhuta tarpeeksi. Siksi päätinkin tehdä asialle jotain ja kantaa oman korteni kekoon Kasvun Pysäkille. Aioista pitää puhua, varsinkin paineita kerryttävistä asioista, ne pitää uskaltaa nostaa esille ajoissa.

Kasvun Pysäkin Lempeä Pysähdys™ -palvelu tarjoaa tilan pysähtyä, kuunnella itseä ja luoda käytännönläheisiä keinoja palautumiseen ja voimavaroihin. Toivonkin, että tämä kirjoitus tukee erityisesti sinua, joka työskentelet sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalla ja haluat vahvistaa jaksamistasi ennen kuin uupumus ehtii kertyä.

Suomalainen tutkimus- ja tietoperusta korostaa sitä, että aktiivisen rentoutumisen ja vapaa-ajan sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on suuri (Kinnunen, 2024). Myös Työterveyslaitoksen DRAMMA-malli kuvaa kuutta palautumista edistävää kokemusta. Näitä ovat: irrottautuminen, rentoutuminen, autonomia, taidon hallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus (Virtanen 2020).

Myös päivittäinen vireystaso, työn tauotus ja uni ovat arjen peruspilareita, jonka varaan hyvinvointi rakentuu – pienin palasin.

Kun nämä palikat jäävät toteutumatta, esimerkiksi työ vie huomion iltaisin, tauot jäävät pitämättä ja vapaa-ajasta puuttuu mielekkyys – jaksaminen heikkenee ja negatiivinen stressi kasaantuu.

1. Tauota päivä – mikrotauot aktivoivat palautumisen
Pidä pieniä, säännöllisiä taukoja (esim. syvähengitys, ikkunasta ulos katsominen, venyttely), niistä muodostuu tuttu rutiini, ja ne parantavat keskittymistä sekä kehon ja mielen palautumista.

2. Tee vapaa-ajasta palauttava – DRAMMA-mallin mukaisesti
Valitse vapaa-ajallesi aktiviteetteja, jotka eroavat työstä: sosiaalinen kanssakäyminen, luovuus tai luontokokemukset tuovat irrottautumista, merkitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta (Kinnunen 2024).

3. Liiku eli vähennä hermostollista kuormaa – mutta lempeästi
Kevyt liike kuten kävely luonnossa alentaa stressihormonitasoja ja tukee lepoa. Liikunnan ei tarvitse olla rankkaa – tärkeää on rytmi ja sopivuus omaan vireystilaan (Kinnunen 2024).

4. Rytmitä arkea – rajat, kalenteri, ravinto ja uni

Luo selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välille. Syö säännöllisesti – myös välipalat ja vältä liian tuhtia tai epäterveellistä ruokaa. Panosta hyvään unihygieniaan eli nukkumisen tapoihin ja ympäristötekijöihin, jotka edistävät hyvää ja palauttavaa unta.

5. Tunnista omia vahvuuksia ja rajaa energiasyöpöt pois
Listaa asioita ja tilanteita, mikä tukevat sinua arjessa. Tee samanlainen lista asioista ja tilanteista, mikä kuluttavat. Tällaisia voivat olla esimerkiksi turhat viestit, ylimääräiset tehtävät, perfektionismi eli täydellisyyden tavoittelu.

Listauksen jälkeen valitse yksi konkreettinen muutos kerrallaan, ja toista sitä päivittäin – tällainen toistuva muutos luo suurimman vaikutuksen.

Lempeä Pysähdys™ -palvelussa saat apua ja vinkkejä käytännön arjen keinojen rakentamiseen – aina mikrotauoista arjen rytmittämiseen ja voimavarojen tunnistamiseen. Palvelu on suunnattu erityisesti sinulle, joka työskentelet sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalla, ja haluat välttää uupumusta, haluat löytää kevyempiä ja inhimillisempiä tapoja jaksaa.

Lähde mukaan luomaan arkea, jossa pienet valinnat kantavat. Yksi tauko lisää, yksi hengitysharjoitus päivittäin, yksi itselle tärkeä hetki vapaa-ajalle – nämä tekevät enemmän kuin miltä kuulostavat. Kokeile!

Tutustu Lempeä Pysähdys™-palveluun ja Kasvun Pysäkkiin. Tuloksena voi olla elinvoimaisempi sinä, kestävämpi työmotivaatio sekä arki, jota jaksat pyörittää.

Lähteet

Kinnunen, U. (2024). Palautuminen työstä vapaa-ajalla ja tauoilla: toimintojen ja psykologisten kokemusten merkitys. Psykologia. Saatavana: https://doi.org/10.62443/psykologia.v59i4.141126

Virtanen, A. (2020). Psykologinen palautuminen työstä – kuusi kokemusta (DRAMMA-malli). Työterveyslaitos. Saatavana: https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyosta-nama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita.