Ratkaisukeskeisyys työhyvinvoinnin tukena

Työssäni käytän ratkaisu- ja voimavarakeskeistä työotetta. Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on maanläheinen ja myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Työskentelytapaan kuuluu tietoisuus tavoitteista. Tyypillisesti asetetaan selkeät päämäärät, joita kohti hahmotellaan pieniä, helposti toteutettavia askeleita. Ratkaisu- ja voimavarakeskeisen työskentelyn perusfilosofia on hyvin ysinkertainen: ”Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki. Tee lisää sitä, mikä toimii. Jos jokin ei toimi, tee jotain toisin.”

Työhyvinvoinnin tukemisen lähtökohta on turvallisen ja luottamuksellisen vuorovaikutusilmapiirin luominen ja sen aikaansaaminen. Ilman tätä yhteyttä on erittäin haastavaa rakentaa työhyvinvointia työpaikalle. Työyhteisövalmennuksissa tavoitteena on auttaa työyhteisöä erilaisiin oivalluksiin ja ennen kaikkea työyhteisön henkiseen kasvuun.  

Ratkaisukeskeiselle työotteelle on ominaista asiakaslähtöisyys. Se pitää sisällään tavoitelähtöisyyden ja tulevaisuussuuntautuneisuuden, voimavarakeskeisyyden, poikkeuksien ja edistymisten huomioimisen, myönteisyyden, luovuuden, tietynlaisen leikkisyyden hyödyntämisen sekä asiakkaan kannustamisen. Tämän tyyppinen työskentelytapa on mielestäni hyvin pedagogista hyvinvointia tukevaa. Siinä vahvistetaan työyhteisön toiveikkuutta sekä uskoa onnistumiseen.

Voimavaratyöskentely on myös isossa roolissa työyhteisöjä tukiessa. Parasta työskentelymenetelmässä on kuitenkin se, että siinä mennään ongelmapuheesta ratkaisupuheeseen. Varsinkin terveydenhuollon pohjakoulutuksen omaavana on ajoittain itsellänikin ollut haasteita niemenomaan tässä ongelmapuheen kääntämisessä. Ongelmapuhe on päällimmäisenä yleensä myös työyhteisöissä heitä ensi kertaa kohdatessa. Ongelmapuhe on terveydenhuollossa edelleen keskiössä, sen muuttaminen ratkaisukeskeiseen suuntaan on kuitenkin myös taloudellisesti hyödyllisempää.

Paras tuki, mitä omassa työssäni terapeuttina ja työhyvinvoinnin ammattilaisena voin antaa työyhteisövalmennuksissa, on olla läsnä, kuunnella ja kannustaa, kaivaa työyhteisön omat voimavarat käyttöön sekä huomata jokainen pieni edistysaskel ja antaa siitä työyhteisölle kannustavaa palautetta. Kun työn tekemisessä on pää ja sydän läsnä, työn mielekkyys heijastuu koko työyhteisölle ja luo sitä kautta merkityksellisyyden tukevaa kokemusta.